Suomen kuudestatoista osuusmeijeristä ja maidon hankintaosuuskunnasta kymmenen saavutti positiivisen liiketuloksen vuonna 2024. Vain kahdella osuuskunnalla liikevaihto nousi edellisvuodesta, Osuuskunta Maitokolmiolla ja valiolaisella Evijärven Osuusmeijerillä.
Muilla osuuskunnilla liikevaihto pieneni. Liikevaihdon pieneneminen johtui suurelta osin maidon hintakehityksestä.
Maidon tuottajahinta laski keskimäärin viime vuoden aikana 9 prosenttia verrattuna vuoteen 2023.
Suomalaiset maidontuottajat saivat maitolitrasta keskimäärin 48,55 senttiä, mikä on alle Euroopan keskihinnan. Merkittävä osa maidontuotannon tarjontaketjusta on sidoksissa maitojauheen, voin ja juuston vientiin.
Suomessa hintamuutokset tapahtuvat kuitenkin viiveellä sekä maailmanmarkkinahintojen nousuissa että laskuissa.
Yhdysvaltain ja EU:n alustava sopimus tulleista rauhoittaa hieman vientimarkkinoiden toimijoita myös maitotuotteiden osalta. Samalla kuitenkin kansainvälinen kilpailu ja hintapaine kasvaa, mikä vaatii strategista muuntumiskykyä uuteen kilpailutilanteeseen.
Liiketuloksissa vain pieniä muutoksia
Valioryhmän hankintaosuuskuntien liiketulos jäi tappiolliseksi kahden suurimman osuuskunnan osalta, mutta tilikauden ylijäämä muodostui näilläkin reilusti positiiviseksi Valio Oy:n osinko- ja korkotuottojen myötä.
Tuottajajäseniä palvelevien Valmakauppojen liikevaihdon osuus tuloksesta oli viime vuoden tapaan huomattava. Sitä kuitenkin haastavat yhä kiristyvä kilpailu, korkea kustannustaso ja verkkokaupan kasvu.
Arla Suomen yhteistyömeijereistä Kaustisen Osuusmeijerin ja Laaksojen maitokunnan liiketulos kääntyi hienoisesti miinukselle, ja liikevaihdot pienentyivät kaikilta. Liikevaihto perustuu Arlan meijereillä pääosin maidon myyntiin ja myymäläliiketoiminnan tuloihin.
Itsenäisten osuusmeijereiden, Osuuskunta Maitokolmion, Osuuskunta Maitomaan, Osuuskunta Satamaidon, Hirvijärven Osuusmeijerin sekä saneerausohjelman läpikäyneen Kuusamon Osuusmeijerin, liiketulos oli voitollinen.
Valio jalostaa ja vie
Valiolaisten osuusmeijereiden osuus suomalaisen maidon hankinnasta oli vuonna 2024 hieman yli 80 prosenttia. Valio on samalla Suomen suurin elintarvikeviejä. Vuonna 2024 yhtiön viennin arvo oli noin 513 miljoonaa euroa eli noin neljänneksen koko maan elintarvikeviennistä.
Valion suurimmat vientituotteet ovat teollisuusmaitojauhe ja teollisuusvoi. Jälkimmäisen hinta nousi vuoden aikana ennätyskorkealle, mikä mahdollisti myös maidon tuottajahinnan noston vuoden 2024 lopulla ja kuluvan vuoden alussa.
Valiolaisilla osuusmeijereillä maidon sopimustuotanto on vakiintunut keskeiseksi osaksi niiden toimintaa. Sopimustuotanto parantaa maidontuotannon ennustettavuutta ja pitkällä tähtäimellä luo edellytyksiä kannattavuuden parantumiselle.
Muut meijerit eivät ole ainakaan toistaiseksi ottaneet sopimustuotantoa toimintansa perustaksi.
Haaste kuitenkin vaikuttaa kaikilla osuuskunnilla olevan yhteinen, maitotilayritysten sukupolvenvaihdoksia ja navettainvestointeja tarvitaan lisää, niin että tulevaisuudessakin maitoa riittää sekä kotimaan käyttöön että vientiin. Investointien tulisi myös olla entistä paremmin suunniteltuja rahoituksen saamisen varmistamiseksi.
”Sukupolvenvaihdoksia ja navettainvestointeja tarvitaan lisää, että tulevaisuudessakin maitoa riittää sekä kotimaan käyttöön että vientiin.”
Rahoitusalan sääntelyn lisääntyminen ja vastuullisuusvaatimusten tiukentuminen edellyttävät investoivilta tiloilta yhä parempaa maksukykyä kannattavuuden lisäksi.
Valion maitotilat saivat keväällä 2025 käyttöönsä vastuullisuuden ESG-raportointia helpottavan Esko-työkalun, joka sujuvoittaa rahoitusneuvotteluita.
Kasvipohjaiset tuotteet ja niiden tuotekehitys ovat maitotuotteiden rinnalla osa jo lähes kaikkien maitoa jalostavien meijereiden toimintaa.
Valio keskittää kasvipohjaisten tuotteiden tuotantoa Joensuuhun ja siirtää keväällä 2025 Raisio Oyj:ltä ostamansa Kauhavan Härkis ja Beanit härkäpaputuotteita valmistavan tehtaan tuotantolinjat sinne vuoden lopulla.
Arlasta tulossa Euroopan suurin meijeri
Arla Foods vahvistaa asemiaan kansainvälisillä markkinoilla, jos Arlan ja saksalaisen osuuskuntapohjaisen DMK Groupin yhdistyminen saa viranomaisvahvistuksen alkuvuodesta 2026. Osuuskuntien hallinto on jo yhdistymisen hyväksynyt tämän vuoden kesäkuussa.
Arlasta tulee yhdistymisen myötä Euroopan suurin meijerialan yritys, ja vientimarkkinoilla myös yhä vahvempi kilpailija muun muassa kotimaiselle Valiolle.
Arla Suomi -yhteistyöryhmässä toimii kolme Arla Oy:n omaa meijeriä ja lisäksi kuusi yhteistyömeijeriä, joista viisi on osuustoimintapohjaista, Hämeenlinnan, Kaustisen, Limingan ja Porlammin osuusmeijerit sekä Laaksojen Maitokunta. Arla Suomi -yhteistyöryhmän maidontuottajat eivät kuitenkaan ole Arla Foodsin omistajajäseniä.
Maidontuotanto yhä harvempien käsissä
Maitotilojen rakennekehitys Suomessa etenee edelleen vauhdilla. Maidontuottajien lukumäärä väheni kaikissa osuuskunnissa. Maidontuottajia oli viime vuoden lopussa noin 3 880, joten vähenemä oli noin 8 prosenttia.
Maidontuotanto supistui noin prosentilla, mutta kahdella osuuskunnalla, Maitokolmiolla ja Evijärven Osuusmeijerillä, vastaanotettu maitomäärä hieman kasvoi.
Keskimääräiset tuotantomäärät maitotiloilla sen sijaan nousivat merkittävästi vuoden aikana. Maatilojen kustannukset pysyvät vieläkin korkealla, vaikka samalla investoinnit ovat piristyneet.
Tavoitteet muutakin kuin tulos viivan alla
Osuustoiminnallisen yrityksen menestys ei näy pelkästään viivan alla, vaan myös siinä, miten hyvin yritys palvelee jäseniään ja edistää heidän taloudellista ja sosiaalista hyvinvointiaan. Osuusmeijereillä on yleisesti laajat tuottajapalvelut, esimerkiksi myymäläpalvelut, tilasäiliöiden hankinta ja jalostussuunnitelmat.
Menestyksen mittari on silti myös kannattavuus, joka vaatii määrätietoista työtä sekä osuuskunnalta että sen jäseniltä.
Vastuullisuus on vahva osa osuusmeijereiden strategiaa ja näkyvä osa käytännön toiminnoissa. Työn tulokset näkyvät maidon laadun ja eläinten hyvinvoinnin parantumisena sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentymisenä koko maitoketjussa.
