Osuuskauppojen markkinaosuus päivittäistavarakaupassa nousi viime vuonna puoli prosenttiyksikköä 48,8 prosenttiin. 50 prosentin haamuraja lähestyy lyhenevin askelin, sillä merkkejä kilpailijoiden heräämisestä on näkyvissä.
Alkuvuonna S-ryhmän marketmyynti kasvoi 2,1 prosenttia, kun markkina kasvoi lähes saman verran. K-ryhmän myynti pieneni 0,6 prosenttia. Luvuista voi laskea, että pienemmät kilpailijat kasvattivat osuuttaan.
S-ryhmä tehnyt asioita oikein
Useimmin S-ryhmän ässiksi mainitaan bonukset ja hinnat. Viime vuosien loikkien ponnahduslautana ovat kuitenkin olleet uudet Prismat ja myymälöiden, etenkin S-markettien uudistus.
Vuodenvaihteessa marketteja oli K-ryhmällä 1 127, S-ryhmällä 1 068 ja Lidlillä ja Tokmannilla kummallakin 205.
Osuuskaupat tekevät eron kahdella tavalla. Ensinnäkin Prismojen keskimyynti on yli 1,5-kertainen Citymarketteihin verrattuna. S-ryhmässä on tehty asioita oikein.
Koolla on väliä
Toiseksi S-ryhmällä on määrällinen ylivoima S-markettien kokoluokassa, K-ryhmällä pienissä. Sillä on merkitystä, koska keskikoon market myy keskimäärin kolme kertaa niin paljon kuin pieni, ja pieniä putoaa rivistä koko ajan.
Prisma myy viisi kertaa enemmän kuin S-market. Prismoja on nyt 80, kun niitä kymmenen vuotta sitten oli 64. Citymarketteja oli tuolloin 81, mutta vasta viime vuonna luku kasvoi yhdellä.
Ketjuittain marketkaupan prosenttiosuudet olivat viime vuonna: S-marketit 23,1, Prismat 18,7, Citymarketit 11,8, K-Supermarketit 11,6, K-Marketit 10, Lidlit 9,4 ja Alepat ja Salet yhteensä 6,6. Osuuttaan lisäsivät vain Prismat 0,6 ja S-marketit 0,1 prosenttiyksikköä.
Kesko maailman kannattavin?
Vaikka K-ryhmä menettää asemiaan marketkaupassa, Keskon mukaan sillä menee hyvin. Keskon osakekurssikaan ei ole horjunut.
Selitys löytyy Suomen ruokakaupan kannattavuudesta.
Kaupan alan asiantuntija Arhi Kivilahti on laskenut, että 2023 K-ryhmän marketkaupan liikevoittomarginaali oli 7 prosenttia. Ruotsin vastaava kauppaketju ICA teki tulosta 4,6 prosenttia ja muut isot kauppaketjut vähemmän. Lidl Suomen prosentti oli 3,6 ja S-ryhmän 3,1.
”Kaikki viittaa siihen, että Kesko on maailman kannattavin ruokakaupan yritys”, Arhilahti arveli Ylen jutussa 21.2.2025.
Arvio koskee nimenomaan Keskoa. K-kauppojen yrittäjistä osalla menee hyvin, osalla ei.
Kilpailu kovenee
Tosiasiassa Kesko ei ole tyytyväinen. Julkilausuttu tavoite on markkinaosuuden kasvattaminen. Lähivuosina tulee uusia Citymarketteja. Ne parantavat K-ryhmän asemaa muutaman vuoden viiveellä.
Lidl haastaa S-ryhmää hinnoilla ja omilla bonuksillaan ja kasvattaa valikoimaansa. Tokmanni lisää ruokakauppaansa yhteistyöllä kansainvälisen Spar-ketjun kanssa. Tokmanneista on tulossa täyden valikoiman ”halpakauppa-Prismoja”.
Hintakilpailu kiristyy. Siihen on kaupan marginaaleissa varaa, joskin Tokmannin tv-mainokset kertovat, mitä se voi merkitä tavarantoimittajille.
Lidl ja viiveellä Tokmanni-Spar ja K-ryhmä pystyvät parantamaan. Vaikka S-ryhmäkin yhä kehittää toimintaansa, kilpailijat hidastavat sen markkinaosuuden kasvua ja tulevat välillä pysäyttämäänkin sen. 50 prosentin haamurajan saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys.
Tokmanni kaivoi ässän hihasta
Tokmannin tulosvaroitus ja pörssikurssin notkahdus kertovat, että sillä on ongelmia. Spar-laajennukset ovat mahdollisuus ja riski.
Ainakin S-ryhmän päivittäistavarakauppaa johtanut Sampo Päällysaho uskoo Tokmanniin, koska siirtyy sen palvelukseen. Värväys ja Spar-yhteistyö antavat Tokmannille eväitä toiminnan kehittämiseen, jos vain lompakko kestää.
S-ryhmä lisäsi markkinaosuuksiaan
S-ryhmän muodostaa 19 itsenäistä alueosuuskauppaa ja niiden omistama Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK. Ryhmään kuuluu lisäksi kuusi paikallisosuuskauppaa.
S-ryhmän liikevaihdosta kolme neljäsosaa tulee marketkaupasta. Muut isoimmat toimialat ovat liikenneasemat, hotellit ja ravintolat sekä Sokos-tavaratalot ja erikoiskaupat.
Marketkaupan kehitys oli viime vuonna 2,7 ja nyt alkuvuonna edelliseen vuoteen verrattuna 2,1 prosenttia. Se oli viime vuonna selvästi ja alkuvuonna hieman enemmän kuin markkinan muutos.
Hotelli- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon muutokset olivat 0,5 ja 1,8 prosenttia. S-ryhmä palasi viime vuonna markkinajohtajaksi.
”Osuustoiminnan omimmaksi mutta monelle kaukaiseksi ominaisuudeksi on jäämässä jäsen ja ääni -oikeus osuuskunnan hallinnossa.”
ABC-liikenneasemien liikevaihto pieneni viime vuonna 6,4 ja alkuvuonna 5,9 prosenttia, koska polttoaineet halpenivat. S-ryhmä pärjäsi tässäkin markkinaa paremmin.
Tavaratalo- ja erikoiskauppa kasvoi viime vuonna 0,2 ja väheni alkuvuonna 3,3 prosenttia.
S-pankki kasvoi neljänneksi suurimmaksi henkilöasiakaspankiksi, kun se osti Handelsbankenin Suomen toiminnot. Osto näkyy S-ryhmän viime vuoden investoinneissa.
Inflaatio oli viime vuonna 1,6 prosenttia. Alkuvuonna se pysytteli alle prosentissa.
Bonuksia ennätysmäärä
S-ryhmä maksoi asiakasomistajille viime vuonna bonuksia ennätykselliset 453 miljoonaa. Kun siihen lisätään vihreän pankkikortin maksutapaedut ja muutaman osuuskaupan ylijäämänpalautukset, rahallisia etuja maksettiin yhteensä 525 miljoonaa.
Osuustoiminnan alkuperäisajatuksiin kuuluu ylijäämän jakaminen käytön suhteessa. S-bonuksia on usein pidetty sen nykyaikaisena muotona.
Viime joulukuussa Veijo Hukari kiinnitti väitöskirjassaan huomiota siihen, että bonukset maksetaan asiakasomistajille osuuskuntien kuluina ennen veroja, kun taas Kesko maksaa omistajilleen osingon verotetusta tuloksesta.
Seuranneessa keskustelussa S-ryhmästä annettiin kommentti, että bonusta pitäisikin verrata yritysten kanta-asiakaskorttien etuihin.
Onko bonus sitten osuustoiminnallista vai kanta-asiakasrahaa?
Kun osuustoiminta muutenkin lähenee osakeyhtiön tapoja ja osakeyhtiöt puolestaan omaksuvat oma-aloitteisesti tai kilpailun ja osuuskuntien esimerkin pakottamina vastuullisuutta, osuustoiminnan omimmaksi, mutta monelle kaukaiseksi ominaisuudeksi on jäämässä jäsen ja ääni -oikeus osuuskunnan hallinnossa.
Huomautus oheisiin taulukoihin: päivittäistavarakaupassa S- ja K-ryhmän omat ja PTY:n ja NielsenIQ:n laskentatavat poikkeavat toisistaan.
