Yli 3 000 yritystä ja lähes 6 700 toimipaikkaa eri puolella Suomea. Runsaat 48 miljardia euroa liikevaihtoa, yli 71 000 työntekijää ja 643 miljardia valtion kassaan maksettuja veroeuroja.
Siinä saldoa, joka ilmenee Tilastokeskuksen vuoden 2023 yritystilastoista. Samalla numerot myös osoittavat, kuinka merkittävä rooli osuuskunnilla ja osuustoimintapohjaisilla yrityksillä on koko Suomen kansantaloudelle.
Varsinkin maakunta- ja kuntatasolla osuuskunnilla on tärkeä ja osin jopa korvaamaton rooli alueellisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Osuuskuntapohjaiset yritykset tekevät mittavaa liiketoimintaa ja ovat tärkeitä työllistäjiä etenkin maataloudessa, kaupassa, pankki- ja vakuutussektorilla sekä metsäteollisuudessa.
Uusimaa ykkönen työllistäjänä
Kun tarkastellaan osuuskuntien osuutta koko yrityssektorin työvoimasta, se vaihtelee maakunnasta ja sen elinkeinorakenteesta riippuen pääosin 4–8 prosentin välillä.
Matalimmat lukemat kirjataan Ahvenanmaalla (2,3 %) ja Varsinais-Suomessa (3,0 %). Korkeimmat prosentit löytyvät puolestaan Pohjois- ja Etelä-Savosta (7,3 ja 8,0 %)
Tilasto muuttaa kuitenkin muotoaan, kun prosentit muutetaan henkilömääriksi.
Tässä vertailussa nousee väkirikas Uusimaa ylivoimaiseksi ykköseksi liki 25 000 kokopäiväisellä työntekijällä. Pirkanmaalla osuuskunnat työllistävät lähes 7 000 ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 4 500 henkilöä. Myös Varsinais-Suomi nousee työllistäjien kärkikastiin liki 4 000 henkilöllä.
Korkeimmat lukemat kirjaavat ne maakunnat, joissa on S-ryhmän ja OP-ryhmän toimintojen lisäksi elintarvike- ja lihanjalostusteollisuutta tai Metsä Groupin yksiköitä.
Uudellamaalla henkilöstömääriä nostavat etenkin vähittäiskaupan toimipisteet. Siellä on myös valtaosa keskeisten osuuskuntayritysten pääkonttoreista.
”Uudellamaalla henkilöstömääriä nostavat etenkin vähittäiskaupan toimipisteet.”
Mojova palkka- ja veropotti
Osuuskuntien maksamien palkkasummien kärjessä on jo aiemmin mainitun ylivoimaisen henkilöstömääränsä ansiosta Uusimaa, jossa kirjattiin vuonna 2023 runsaan 1,4 miljardin euron lukemat.
Pirkanmaalla osuuskunnat maksoivat palkkoja runsaat 350 miljoonaa euroa, Pohjois-Pohjanmaalla liki 219 miljoonaa ja Pohjois-Savossa noin 193 miljoonaa euroa.
Näistä palkoista kertyi valtiolle verotuloja noin 634 miljoonaa euroa, mutta samalla myös tervetulleita tulovirtoja kulutukseen ja paikallistalouden tueksi. Lisänä ovat valtion osuuskunnilta saamat yhteisöverotulot sekä osuuskuntien jäsenilleen maksamat bonukset.
Tärkeä tukijalka taantumista vastaan
Kun maksetut palkat suhteutetaan maakuntien kaikkien yritysten kokonaissaldoon, kääntyy tilasto jälleen uuteen asentoon.
Tässä vertailussa ykkösenä on Etelä-Savo, jossa osuuskuntien osuus maksetuista palkoista on 9,8 prosenttia. Kakkosena on Etelä-Karjala (8,1%) ja kolmantena Pohjois-Savo (7,3%).
Kärkikastista löytyy muitakin Itä- ja Keski-Suomen maakuntia. Se kertoo osuuskuntien tärkeästä roolista etenkin taantumaa vastaan kamppailevilla alueilla.
Toimialoista suurin työllistäjä on tukku- ja vähittäiskauppa, jolla on lähes 25 000 työntekijää. Pankki- ja vakuutussektorilla – käytännössä OP:ssa ja keskinäisissä vakuutusyhtiöissä – väkeä oli vuonna 2023 noin 17 500.
Teollisuudessa henkilöstömäärä oli lähes 12 000 sekä hotelli- ja ravintola-alalla vajaat 7 000.
”Osuuskuntapohjaiset teollisuusyritykset löytyvät pääosin elintarvike- ja metsäteollisuudesta.”
S-ryhmä ja OP toimialojensa kärjessä
Osuustoiminnan liikevaihdollisesti suurimpia toimialoja ovat tukku- ja vähittäiskauppa, pankki- ja vakuutustoiminta sekä teollisuus.
Näistä kaupan ala kerrytti vuonna 2023 liikevaihtoa runsaat 25 miljardia euroa. Pankki- ja vakuutusalan, käytännössä OP:n ja keskinäisten vakuutusyhtiöiden potti oli 12,3 miljardia ja teollisuuden 7,7 miljardia euroa.
Neljäntenä toimialoista on hotelli- ja ravintola-ala (noin 1,0 mrd), jossa S-ryhmän lisäksi toimii muun muassa Osuuskunta Tradekan omistama Restel-ketju.
Osuuskuntien siivu koko kaupan alan liikevaihdosta oli 17 prosenttia ja hotelli- ja ravintola-alalla 11 prosenttia.
Osuuskunnilla on vahva asema myös pankki- ja vakuutussektorilla. Paikallisesti OP Ryhmä voi olla jopa ainoa palveluntarjoaja. Sama tilanne on myös monilla S-ryhmän kaupoilla.
Teollisuudessa osuuskuntien ”markkinaosuus” jää sen sijaan viiteen prosenttiin ja syynä on kapea toimialakirjo. Osuuskuntapohjaiset teollisuusyritykset löytyvät pääosin elintarvike- ja metsäteollisuudesta sekä lihanjalostuksesta.
Osuuskunnilla on pieni, mutta paikallisesti tärkeä rooli myös perusinfrassa eli energia- ja vesihuollon tuottajina. Niiden osuus koko toimialan liikevaihdosta on kuitenkin vain prosentin luokkaa.
”Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan tukena on vähittäiskaupan lisäksi metsäteollisuus.”
Helsinki on ykkönen
Liikevaihdolla mitaten vahvimpia osuustoiminta -maakuntia ovat Uusimaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaa, Satakunta ja Etelä-Karjala.
Jo aiemmin mainittua Uudenmaan ykkössijaa selittävät pitkälti pääkonttorit sekä S-ryhmän (HOK-Elannon) vahva markkina-asema vähittäiskaupassa sekä hotelli- ja ravintola-alalla.
Keski-Suomen, Pirkanmaan sekä Etelä-Karjalan tukena on vähittäiskaupan lisäksi metsäteollisuus, Pohjanmaalla ja Satakunnassa puolestaan elintarviketeollisuus.
Jos sama liikevaihtomittari viedään paikkakuntatasolle, on 15 suurimman lista tällainen:
Kun lajittelukriteeriksi otetaan osuuskuntien henkilöstömäärä eri paikkakunnilla, näyttää lista tältä:
Listoissa kannattaa huomioida, että ne pohjautuvat vuoden 2023 tietoihin, joten niissä eivät näy yritysten sen jälkeen tekemät investoinnit, henkilöstöjärjestelyt tai tuotannonmuutokset.
