Vuosittaisen CCR-tutkimuskonferenssin* isäntänä toimi Itä-Suomen yliopisto, ja sen teemaksi oli valittu ajankohtainen kysymys: Osuustoiminnan identiteetti – Keitä me olemme liikkeenä, yritysmuotona ja osuustoimijoina?
Edellisen kerran kansainvälinen osuustoimintakonferenssi järjestettiin Suomessa kesällä 2011 Mikkelin yliopistokeskuksella.
Tapahtuman avasi Itä-Suomen yliopiston koulutusvararehtori Laura Hirsto, joka korosti avauspuheessaan tapahtuman merkitystä ajankohtaisena foorumina:
”Konferenssi on erityisen ajankohtainen tänä vuonna, jolloin vietetään YK:n osuustoimintavuotta, jonka teemoina ovat muun muassa ilmastonmuutos, demokratia ja kestävä kehitys.”
Hirsto painotti myös tutkimuksen monimuotoisuuden ja innovatiivisuuden merkitystä osuustoiminnan kehitykselle.
Osuustoiminnan kaksoisluonne johtamisen ytimessä
Konferenssin pääpuheenvuoron piti Itä-Suomen yliopiston professori Anu Puusa, yksi tapahtuman vastuuhenkilöistä. Puusa käsitteli puheessaan osuustoiminnan kaksoisluonnetta, joka yhdistää taloudellisen tehokkuuden ja yhteisöllisen tarkoituksen.
Hän muistutti seminaariyleisöä Rochdalen periaatteista, jotka ovat lähtöisin maailman ensimmäisenä osuuskauppana pidetyn ja vuonna 1844 perustetun Rochdale Society of Equitable Pioneers -osuuskunnan piiristä Britanniasta.
”Osuustoiminnan historiallinen perusta on Rochdalen pioneerien ihmiskeskeisessä liiketoiminnassa. Homo economicuksen vastavoima on yhteistyö, osallisuus, merkitys.”
Samalla Puusa varoitti identiteetin menettämisen riskistä:
”Osuustoiminnan identiteetti on vaarassa. Ajautuminen kohti sijoittajalogiikkaa voi johtaa ainutlaatuisuuden ja legitimiteetin menetykseen.”
Hän korosti, että osuuskuntaa on johdettava huolellisesti ja sen kaksoisluonne ymmärrettävä myös yrityksissä. Muuten osuuskunnan identiteetti on vaarassa hiipua. Lisäksi kunnollisten mittarien puute vaikeuttaa identiteetin säilyttämistä.
”Osuustoiminnan perusta on Rochdalen pioneerien ihmiskeskeisessä liiketoiminnassa.”
Osallistujia ympäri maapalloa
Konferenssiin osallistui 135 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa – Euroopasta, mutta myös muun muassa Australiasta, Kanadasta, Thaimaasta ja Brasiliasta.
Tapahtumakoordinaattori Leo White, joka viimeistelee pro graduaan osuustoiminnan kaksoisluonteesta Itä-Suomen yliopistossa, iloitsi kansainvälisestä osallistujajoukosta.
”On hienoa, että me kuulemme näkökulmia myös Euroopan ulkopuolelta. Se osoittaa, että osuustoiminta on liikkeenä tosi kansainvälinen.”
Konferenssin toinen vastuuhenkilö, johtamisen apulaisprofessori Antti Talonen Itä-Suomen yliopistosta, muistutti identiteettiteeman ajankohtaisuudesta.
”ICA aloitti jo vuonna 2021 arviointityön, jonka tarkoituksena on määrittää osuuskuntaidentiteetti. Siksi myös tutkijayhteisön on tärkeää osallistua tähän keskusteluun jatkuvasti.”
Talosen mukaan tapahtuma osoitti selvästi, että osuustoiminnan haasteet ovat pitkälti yhteisiä eri maissa – esimerkiksi digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset koskettavat kaikkia toimijoita, olipa kyse alustataloudesta tai perinteisistä osuuskunnista.
”Yhteisten asioiden kanssa painitaan”, hän kiteytti.
”Digitalisaation ja tekoälyn vaikutukset koskettavat kaikkia toimijoita alustataloudesta perinteisiin osuuskuntiin.”
Seminaarivieraita kiinnosti suomalainen sää
Konferenssin työpajoissa käsiteltiin laajasti teemoja osuuspankkien arvomaailmasta aina pienosuuskuntien yhteisökeskeisyyteen.
White piti arvokkaana sitä, että tutkijoiden ja käytännön osuustoimijoiden välinen vuoropuhelu toimi: ”Se on näkynyt mielestäni jokaisessa työpajassamme.”
Säätäkin kyseltiin tapahtumakoordinaattorilta, mutta kokonaisuutena konferenssi sujui sujuvasti. Ja konferenssin viimeiselle päivälle saatiin aurinkokin vihdoin paistamaan.
“Tämä on ollut hieno kokemus ja myös minun ensimmäinen konferenssini. Haluan kiittää kaikkia osallistujia ja järjestäjätiimiä”, Leo White totesi.
Konferenssin järjestelyissä olivat mukana myös yliopisto-opettaja Sanna Saastamoinen Itä-Suomen yliopistosta ja yliopistotutkija Taneli Vaskelainen Helsingin yliopistosta sekä lukuisat vapaaehtoiset kokouspaikalla.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo oli yksi konferenssin yhteistyökumppaneista.
”Konferenssin viimeiselle päivälle saatiin aurinkokin paistamaan.”
Teoria ja käytäntö kohtasivat paneelissa
Tapahtuman kohokohtiin lukeutui paneelikeskustelu teemalla Bisnes kohtaa akatemian.
Keskustelussa käsiteltiin muun muassa päätöksenteon avoimuutta ja demokratian toteutumista osuuskunnissa.
Paneeliin osallistuivat professori Tim Mazzarol Länsi-Australian yliopistosta, professori Imanol Basterretxea Baskimaan yliopistosta, LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja sekä SOK:n muutosjohtaja Sebastian Nyström.
Paneeli onnistui yhdistämään käytännön liiketoiminnan kokemukset ja akateemisen tutkimuksen näkökulmat, ja keskustelu heijasteli konferenssin ytimessä ollutta tavoitetta syventää yhteisymmärrystä osuustoiminnan roolista nyky-yhteiskunnassa.
”Osuustoiminnan identiteetin pohtiminen on tärkeämpää kuin koskaan.”
Seuraavaksi Bulgariaan
Helsingin konferenssin päätteeksi julkistettiin, että seuraava CCR-konferenssi järjestetään Bulgariassa 3.–5. kesäkuuta 2026.
Tämän vuoden konferenssi osoitti, että osuustoiminnan identiteetin pohtiminen on tärkeämpää kuin koskaan niin teorian kuin käytännön tasolla.
Tai kuten Anu Puusa totesi: “Osuuskunta ilman kaksijakoista luonnettaan on kuin laiva ilman kompassia. Se liikkuu, mutta ei tiedä minne se on menossa.”
*Lyhenne tulee sanoista International Cooperative Alliance Committee on Cooperative Research Europe.
Konferenssitunnelmia
Helsingin yliopiston Metsätalossa pidetyssä CCR-konferenssissa kohdattiin ja keskusteltiin muuallakin kuin vain luentosalissa.
