Länsi-Suomessa tapahtui kuluvan vuoden huhtikuussa iso pankkifuusio. Peräti kuusi osuuspankkia liittyi yhteen ja muodosti OP Sataharjun. Yhteen liittyneet osuuspankit olivat OP Ala-Satakunta, OP Eura, OP Harjuseutu, OP Lappi, OP Nakkila-Luvia ja OP Yläne.
Fuusion valmistelu ja uuden pankin alkutaival ovat olleet pankin johdolle ja toimihenkilöille kiireistä aikaa. Huhtikuun lopussa kaikkien konttoreiden henkilökunta kokoontui kouluttautumaan ja virkistäytymään Kauttuan Ruukinkartanoon Euraan.
”Hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki näkyy joka asiassa. Täällä on todella iloinen tunnelma”, uuden pankin toimitusjohtaja Sanna Metsänranta kommentoi virkistyspäivän tauolla.
Henkilöstö tuntuu kaikesta päätellen olevan tyytyväinen fuusioratkaisuun. Mitä hyvää fuusio tuo pankin asiakkaille?
”Yhdistymisellä varmistamme asiakkaillemme laadukkaat, kilpailukykyiset ja sujuvat palvelut eri asiointikanavissa myös jatkossa”, Metsänranta tiivistää.
”Kuuden pankin fuusio työllistää valtavasti. Kun kaikkien pankkien käytännöistä muodostetaan yhdet yhtenäiset käytänteet, on soviteltavaa paljon. Osa asiakkaista ja henkilöstöstä pelkäsi paikallisuuden menettämistä. Paikallisuuden turvaaminen on kuitenkin yksi fuusiohankkeemme kulmakivistä.”
Kumppaneiden löytäminen kävi lähes luonnostaan.
”Tunnistimme, että kaikilla pankeilla oli samat arvot, tavoitteet ja toimintaympäristö. Koimme, että kuuden pankin kesken muodostuisi luonteva, yhtenäinen ja maaseutumainen toimialue. Pidimme myös tärkeänä säilyttää työpaikkoja alueellamme”, Metsänranta perustelee ja jatkaa:
”Jokainen pankki oli hyvässä kunnossa. Taseiden yhdistäminen auttaa pankkia hajauttamaan riskejä ja parantaa kykyä rahoittaa isompiakin hankkeita. Lisäksi pankit olivat kooltaan riittävän tasavertaisia. Kaikissa pankeissa hallinnon kokoukset olivat yksimielisiä ja tunnelma oli rakentava ja rauhallinen.”
Iso pankki tuo myös toimitusjohtajalle rutkasti lisävastuuta.
”Pienessä pankissa toimitusjohtajan työkenttä oli erittäin laaja ja välillä varsin kuormittavakin. Uudessa pankissa iloitsen erityisesti osaavasta kuuden hengen johtoryhmästämme. Vastuu toki painaa, mutta sitä voi jakaa ihan eri tavalla kollegojen kanssa suuremmassa yksikössä”, Metsänranta näkee.
OP Sataharju on 47 932 asiakkaallaan huomattavasti osuuspankkien keskikokoa suurempi. Pankin tase on 1 345 miljoonaa euroa, luottokanta 798 miljoonaa euroa ja asiakasliiketoiminnan koko 2 054,9 miljoonaa euroa.
”Taseiden yhdistäminen auttaa pankkia hajauttamaan riskejä ja parantaa kykyä rahoittaa isompiakin hankkeita.”
OP Ryhmä ohjeistaa
OP Sataharju on OP Ryhmän suurin pankkifuusio tänä vuonna mutta ei ainoa. OP-leirin yhdistymiset lähtevät liikkeelle jokaisen pankin omista tavoitteista, mutta ryhmällä on myös selkeät kriteerit, jotka kannustavat fuusioihin.
”OP Ryhmän hallintoneuvosto on vahvistanut tulevaisuuden osuuspankin kriteerit, jotka määrittelevät minimivaateet yksittäisen pankin taloudelle, riskinkantokyvylle ja palvelukyvylle. Kriteerien on arvioitu vaativan esimerkiksi vähintään 40 henkilön organisaatiota ja vähintään 1,25 miljardin euron asiakasliiketoiminnan volyymia.”
”Käytännössä on havaittu, että monissa tapauksissa osuuspankin palvelukyky, sääntelynmukaisuuden toteuttaminen ja kannattavan liiketoiminnan harjoittaminen edellyttävät vielä tätäkin isompaa kokoa”, pääjohtaja Timo Ritakallio vahvistaa.
Ritakallion mukaan tavoitetta osuuspankkien lukumäärälle ei ole asetettu, mutta edellä kerrotut periaatteet osaltaan ohjaavat rakennekehitystä.
”Tämän vuoden lopussa osuuspankkien lukumäärä tullee olemaan 54, ja ennustaisin vuoden 2026 loppuun mennessä osuuspankkien lukumäärän painuvan 30–40:een.”
OP Ryhmän pankkirakenne kehittyy varsin vauhdikkaasti, sillä vuoden 2020 lopussa osuuspankkeja oli vielä 137.
”Pankkien lukumäärä on kuitenkin eri asia kuin toimipisteiden lukumäärä, joita on nyt reilut 270. Toimipisteiden määrä on viime vuosina ollut maltillisessa laskussa. Konttorien lukumäärän kehitykseen vaikuttaa erityisesti asiakaskäyttäytymisen muutos kohti mobiilipalveluja”, Ritakallio sanoo.
”Konttorien lukumäärän kehitykseen vaikuttaa erityisesti asiakaskäyttäytymisen muutos kohti mobiilipalveluja.”
Yhdistymisten seurauksena osuuspankkien keskimääräinen tase on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2024 kolmikertaiseksi: 101 miljoonasta eurosta 302 miljoonaan euroon.
Viime vuoden lopussa ryhmän suurin osuuspankki oli OP Uusimaa, jonka tase oli noin 22 600 miljoonaa euroa. Pienimmän osuuspankin, OP Pulkkilan, tase oli 61 miljoonaa euroa.
Huhtikuussa aloittanut OP Sataharju on 17. suurin osuuspankki. Osuuspankit työllistävät keskimäärin vain viisitoista toimihenkilöä.
Pääjohtajan mukaan tähän mennessä toteutetut fuusiot ovat onnistuneet erinomaisesti, ja ne ovat olleet omistaja-asiakkaiden edun mukaisia.
Tämän kertoo hänen mielestään se, että pankkien asiakasmäärät ovat fuusioiden jälkeen säilyneet entisellä tasolla tai kasvaneet. OP Ryhmän keskusyhteisö auttaa ja neuvoo osuuspankkeja fuusiopäätösten valmistelussa ja toteutuksessa.
Nykyään pankkien yhdistymistä helpottaa paljon myös se, että saman ryhmän pankeilla on käytössään samat tietojärjestelmät, jolloin kalliita it-investointeja ei tarvita.
POP ei ohjeista
POP Pankki -ryhmään kuuluu 18 itsenäistä paikallisosuuspankkia. Vuonna 2015 ryhmässä oli vielä 26 jäsenpankkia.
POP Pankkikeskuksen toimitusjohtajan Jaakko Pullin mukaan ryhmällä ei ole yhteisesti sovittuja kriteerejä paikallisten osuuspankkien koolle eikä tavoitetta jäsenpankkien lukumäärän osalta.
”Päätöksenteko perustuu aina pankkikohtaisiin taloudellisiin ja liiketoiminnallisiin lähtökohtiin. Strateginen rakennekehitys tapahtuu paikallisten pankkien lähtökohdista osana paikallista päätöksentekoa”, Pulli muotoilee.
”Optimaalinen pankin koko riippuu tarkastelulähtökohdista. Pankkiliiketoiminnassa on selkeitä taloudellisia skaalahyötyjä suuremmasta taseesta, mutta toisaalta alueellinen toiminta auttaa reagoimaan alueellisiin tarpeisiin asiakaslähtöisesti.”
Pullin mukaan fuusioita tehdään siksi, että halutaan parantaa pankin toimintaedellytyksiä tai turvata paikallisen pankkipalvelun jatkuvuus.
”Jotta sulautumiset onnistuvat, kuten ne ovat POP-pankeissa onnistuneet, tukee POP Pankkikeskus tarvittaessa fuusion suunnittelu- ja toteutusvaiheessa muun muassa juridiikkaan, fuusion tekniseen toteuttamiseen ja viestintään liittyvissä asioissa”, Pulli sanoo.
Arvot ja alue yhdistivät
Vuonna 2021 Reisjärven ja Siilinjärven Osuuspankit löysivät yhteisen sävelen ja laittoivat hynttyyt yhteen. Järvi-Suomen Osuuspankin toimialue ulottuu nyt Pohjois-Karjalan Nurmeksesta Pohjois-Pohjanmaan Haapajärvelle ja Keski-Suomen Viitasaarelle.
POP Pankki Järvi-Suomi on POP Pankki -ryhmän neljänneksi suurin jäsenpankki. Toimitusjohtaja Soile Pusa on kokenut neljän vuoden aikana isomman pankin mukanaan tuomat hyödyt.
”Fuusio paransi molempien pankkien toimintakykyä. Siilinjärven Osuuspankki oli palvellut jo pidempään asiakkaitaan yli konttorirajojen. Tätä kautta saimme jaettua tekemistä tasaisemmin pienten paikkakuntien konttoreille. Fuusio lisäsi henkilöstön työn mielekkyyttä ja antoi pienempien yksiköiden henkilöstölle paremmat mahdollisuudet erikoistua.”
Fuusioitumisen tärkeimpänä perusteena pankkien hallinnoille esitetään usein viranomaisraportoinnin tehostumista ja helpottumista, mikä onkin totta.
”Saimme keskitettyä ja tehostettua pankkisääntelyn edellyttämää valvontaa. Raportoinnin tehostumisen kautta toimihenkilöiden työpanosta vapautui enemmän asiakkaillemme. Fuusion hyödyt ovat näkyneet selvästi pankin tuloskehityksessä ja on lisänneet konttoripaikkakuntien verotuloja.”
”Fuusion hyödyt ovat näkyneet pankin tuloskehityksessä ja lisänneet konttoripaikkakuntien verotuloja.”
Pusa ei löydä fuusiosta huonoja puolia.
”Kummallakin pankilla oli entuudestaan useita konttoreita laajalla toimialueella eli siinä mielessä tilanne ei ollut uusi. Laaja alue ei ole hankaloittanut toimihenkilöiden kanssakäymistä.”
”Fuusio ei huonontanut asiakaspalvelujen saatavuutta. Lopetimme fuusion yhteydessä vain Iisalmen konttorin. Asiakkaat ovat olleet pikemminkin tyytyväisiä siihen, että asiantuntijoiden ja iltapalveluaikojen määrä on lisääntynyt.”
Pankkien hallinnoissa fuusioon suhtauduttiin myönteisesti, koska pankeilla oli samanlainen arvopohja ja samanlaiset tavoitteet.
”Käytimme fuusion Pohjimmiltaan samaa vettä -iskulausetta kuvaamaan yhtenäisyyttämme. Vältimme uudella nimellä ja uudella toimintakulttuurilla tunteen, että isompi pankki liittäisi pienemmän pankin itseensä.”
Toimitusjohtajan mukaan POP Pankki Järvi-Suomi pärjää hyvin 482 miljoonan euron luottokannallaan, mutta ei sulje pois mahdollisuutta uusiin fuusioihin.
”Pankkisääntelyn tuomien vaateiden keskittämisen ja automaation kautta toimintaa on mahdollisuus skaalata helposti isommaksi.”
Kun pieni pankki ja iso pankki käyttävät samassa ryhmässä samoja työkaluja ja tuottavat samoja palveluja, niin eikö Suomessa voisi olla vaan yksi POP Pankki?
”Järvi-Suomen Osuuspankilla on aktiivinen rooli toiminta-alueensa elinkeinoelämässä ja asuntomarkkinoiden vahvistamisessa. Pankin omistajien etujen toteutuminen varmistetaan paikallisen pankkitoiminnan jatkuvuuden ja pääomien turvaamisella.”
”Toimintamme yhtenä keskeisenä arvona on olla aidosti läsnä. Omistajat arvioivat ja päättävät, toteutuisivatko edellä mainitut hyödyt yhdessä isossa pankissa”, Pusa vastaa.
Muita viime vuosien aikaisia yhdistymisiä POP Pankki -ryhmässä on ollut vuonna 2022 toteutunut Liedon Osuuspankin, Piikkiön Osuuspankin ja Suupohjan Osuuspankin fuusio. Uuden pankin nimeksi tuli hieman enteellisesti Suomen Osuuspankki. Nimen osuvuutta ilmentää hyvin se, että pankilla on konttoreita Helsingistä Rovaniemelle.
