Osuuskunta Kantamoisen terapiavastaava ja yksi perustajista Sirpa Mäkinen kertoo osuuskunnan syntyneen halusta tehdä sote-alaa toisin. Kantamoinen perustettiin syksyllä 2020 viiden sote-ammattilaisen yhteistyönä.
”Meitä yhdisti luonto- ja eläinavusteiset menetelmät sekä yhteinen tausta mielenterveys-, lastensuojelu- ja perhetyössä. Halusimme jatkaa yhden yrittäjän palvelua isommalla kokoonpanolla”, Mäkinen kuvailee.
Osuuskuntamuoto valikoitui, koska arvona oli yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.
”Osuuskuntana voimme tehdä myös hyväntekeväisyys- tai pro bono -yhteiskunnallista työtä”, Mäkinen jatkaa.
Hänen mukaansa osuuskunnan alkuvaiheessa riitti hallinnollisia kysymyksiä ja lupa-asioiden selvittelyä. Vaikka prosessi oli työläs, se vahvisti perustajien uskoa siihen, että yhteisöllinen malli kannattaa.
Aluksi jäseniä oli useampi, mutta osa on sittemmin siirtynyt muihin töihin, vaikka yhteys osuuskunnan verkostoon on säilynyt.
”Osuuskuntana voimme tehdä myös hyväntekeväisyys- tai pro bono -yhteiskunnallista työtä.”
Kohti monipuolisempia palveluja
Tällä hetkellä Kantamoisen keskeisiä palveluita ovat terapiapalvelut, kuten lasten toimintaterapia, psykoterapia, perhe- ja pariterapia sekä vanhempien ohjaus. Näitä tuotetaan Terapiaparkki-aputoiminimen alla Ideaparkissa ja etäyhteyksin.
Lisäksi osuuskunta järjestää valvottuja ja tuettuja tapaamispalveluita perheille, joissa voi olla esimerkiksi lastensuojelun tarvetta, sairautta tai eroristiriitoja.
Palveluja perheille on toteutettu myös luonto- ja eläinavusteisesti, esimerkiksi järjestämällä tukitoimintaa luonnossa tai eläinten parissa.
Viime vuoden aikana Kantamoisen toiminta muuttui hyvinvointialueiden säästöjen vuoksi.
”Viime vuoden keväällä alkoi näkyä, ettei ulkopuolisia palveluja enää hankittu samalla tavalla. Meillä päättyivät viimeiset asiakkuudet avopalveluissa loppuvuodesta 2024”, Mäkinen toteaa.
Murros on näkynyt myös pienen, paikallisen sote-toimijan liikevaihdossa.
Kun lastensuojelun avopalveluiden kysyntä laski, Kantamoinen keskittyi kehittämään erityisesti terapiapalveluita ja keksimään itsensä uudelleen sote-kentän murroksessa. Vaikka osuuskunnassa ei ole kokoaikaisia työntekijöitä, työtä tehdään osa-aikaisesti ja alihankintasopimuksin.
”Haluamme edelleen kehittää alustaa sote-alan yrittäjille ja yrittäjyyttä harkitseville.”
”Osuuskuntamallin vahvuus on joustavuus ja yrittäjähenkisyys. Muutoksiin sopeutuminen on meille näin helpompaa, kun ei ole tarvinnut esimerkiksi lomauttaa henkilöstöä.”
Kantamoinen aikoo vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hakea aktiivisesti uusia jäseniä.
”Olemme palaamassa osuuskuntatoiminnan juurille. Haluamme edelleen kehittää alustaa sote-alan yrittäjille ja yrittäjyyttä harkitseville. Tarjoamme muun muassa työtilat, asiakastietojärjestelmät, työnohjauksen ja mahdollisuuden osallistua yhdessä kilpailutuksiin”, Mäkinen avaa suunnitelmia.
Pienestä jäsenmäärästään huolimatta Kantamoinen haluaa laajentaa toimintaansa ja toimia eräänlaisena alustana toiminimiyrittäjille. Tätä kautta se pyrkii houkuttelemaan uusia tekijöitä erityisesti terapiatyön ja lastensuojelun pariin.
Kantamoinen on mukana Lasten ja nuorten keskuksen hankkeessa, jossa tarjotaan maksutonta walk-in-terapiaa 12–29-vuotiaille nuorille. Mäkisen mukaan tämäntyyppisiin ”yhteisen hyvän projekteihin” osallistuminen on Kantamoiselle ominaista osuuskuntana.
Yhdessä eteenpäin
Vaikka haasteita alalla riittää, Mäkinen näkee tulevaisuuden valoisana. Hankintamenettelyt ja kilpailutukset voivat kuitenkin vaikeuttaa pienten toimijoiden asemaa, joten parannuksia toivotaan.
”Osuuskuntamallin joustavuus on meille iso vahvuus. Se auttaa meitä toimimaan muuttuvissa tilanteissa ja vastaamaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin”, hän toteaa.
Kantamoinen aikoo jatkossakin tarjota laadukasta ja helposti lähestyttävää tukea perheille ja nuorille. Luonnonläheisten menetelmien lisäksi osuuskunta haluaa säilyttää inhimillisen otteen.
”Yhdessä tekeminen on meille keskeinen arvo ja koko toiminnan perusta”, Mäkinen painottaa.
