Offerdalin terveyskeskus Hälsorum on toiminut vuodesta 2010 lähtien asukkaiden omistamana osuuskuntana Jämtlannissa Keski-Ruotsissa.
Alueelta lakkautettiin aiemmin kunnallinen terveyskeskus, jonka jälkeen työntekijät ottivat keskuksen haltuun ja lähtivät kehittämään sitä eteenpäin yhdessä asukkaiden kanssa.
Terveyskeskuksessa työskentelee lääkäreitä ja hoitajia. Sieltä saa lisäksi muun muassa fysioterapiaa, jalkaterapiaa ja lasten neuvolapalveluja. Kokoaikaisia työntekijöitä on 12 ja henkilöstöä yhteensä osa-aikaiset huomioiden noin 15–16 henkeä.
Osuuskunnalla on sopimus maakunnan eli julkisen terveydenhuollon järjestäjän kanssa. Yhteensä 2 300 henkilöä on valinnut sen omaksi terveysasemakseen.
Vapaus valita oma terveyskeskus
Ruotsin ja Suomen terveyspalvelujärjestelmässä on paljon samaa, mutta erojakin löytyy.
Terveydenhuollon järjestämisvastuu on Ruotsissa aluetasolla, kuten Suomessakin. Keskeinen ero on se, että maakunnilla on Ruotsissa verotusoikeus, kun taas Suomessa rahoitus tulee keskitetysti valtiolta.
Lisäksi Ruotsissa asukkailla on oikeus valita oma terveyskeskuksensa julkisten ja sopimuksen tehneiden yksityisten palveluntuottajien joukosta samoilla ehdoilla. Tämä avaa tilaa osuuskunnille ja yksityisille yrityksille palveluntuottajina.
Julkinen sektori maksaa yksityisille palveluntuottajille perusmaksua kyseisen yksikön valinneiden asukkaiden määrän pohjalta.
Perusmaksu on Hälsorumissa noin 430 euroa vuodessa jokaista terveysaseman rekisteröitynyttä käyttäjää kohti riippumatta siitä, käyttävätkö he palveluja vai eivät.
Lisäkorvausta palveluntuottajat saavat toteutuneen hoidon perusteella. Potilaat ja asiakkaat maksavat itse käyntimaksuja omavastuuosuuden verran ja sen jälkeen maakunta korvaa loput.
Kolmas erityispiirre on se, että Ruotsissa ei ole niin laajaa työterveyshuoltoa kuin Suomessa, vaan erilaiset asiakkaat palvellaan lähtökohtaisesti saman terveydenhuoltojärjestelmän sisällä.
”Osuuskunnille ei ole erityisiä veroetuja. Emme myöskään voi vähentää arvonlisäveroa, kun ostamme lääkäripalveluja.”
Taloustilanne haastaa sote-osuuskuntia
Tällä hetkellä talouden hallinta tuo eniten paineita sosiaali- ja terveysosuuskuntien toiminnalle.
”Julkisen sektorin maksama asiakaskohtainen kompensaatio ei ole noussut samaa vauhtia kulujen kanssa. Ajamme tähän indeksikorotusta”, Hälsorumin hallituksen puheenjohtaja Henrik Ling sanoo.
Myös lääkäreiden rekrytoimisen kanssa on haasteita. Välillä joudutaan turvautumaan kalliimpiin vuokralääkäreihin. Tavoitteena onkin työllistää ammattilaiset suoraan itse niin usein kuin mahdollista.
”Osuuskunnille ei ole erityisiä veroetuja. Nykylainsäädännön mukaan emme myöskään voi vähentää arvonlisäveroa, kun ostamme lääkäripalveluja tai konsultointia. Tähän olisi tärkeää saada muutos”, Ling sanoo.
Tavoitteena on markkinoida osuuskuntaa uusille asiakkaille. Jos esimerkiksi reilu sata uutta ihmistä valitsee Hälsorumin omaksi terveyskeskuksekseen, se toisi heti 50 000 euroa lisäkorvausta vuodessa toiminnan pyörittämiseen.
”Asukkaiden omistama osuuskunta turvaa lähipalveluita siellä, mistä julkinen sektori vetäytyy.”
Vahvuutena sujuva asiakaspalvelu
Myös osuuskunta Fjällhälsan Härjedalenin maakunnassa Pohjois-Ruotsissa sai alkunsa siitä, että alueviranomaiset päättivät sulkea paikallisen terveyskeskuksen. Nyt osuuskunta pyörii asukkaiden omistamana yksikkönä.
”Vahvuutemme on sujuva asiakaspalvelu. Meiltä saa helpommin lääkäriajan kuin monessa muussa paikassa. Toiminta on myös tehokasta lyhyemmän päätöksentekopolun vuoksi”, Fjällhälsanin toimitusjohtaja Stina Hedengran sanoo.
Fjällhälsan on kehittänyt aktiivisesti toimintaansa. Osuuskunta on esimerkiksi perustanut lähiseudun keskeisille talviturismi- ja laskettelualueille sivupisteitä, jotka ovat auki joulusta pääsiäiseen.
”Saamme taloudellisia korvauksia muualta Ruotsista, koska meillä käy asiakkaina paljon turisteja. Pyrimme myös etsimään lisärahoitusta rahastojen ja säätiöiden kautta”, Hedengran sanoo.
Hän näkee epätasa-arvoa siinä, miten budjettien ylityksiä katetaan. Jos julkisen sektorin terveyskeskukset painuvat vuositasolla alijäämäisiksi, palvelujen järjestämisvastuussa oleva maakunta korvaa ne.
”Meille vastaavat korvaukset tulevat pienempinä ja usein huomattavasti myöhemmin. Viivästys voi olla jopa kaksi vuotta”, muistuttaa Hedengan.
”Osuuskunnat pystyvät houkuttelemaan ammattilaisia, koska byrokratiaa on vähemmän.”
Läsnä ihmisten arjessa
Terveyskeskusosuuskuntia löytyy Ruotsissa tyypillisesti maaseutualueen pienemmistä kunnista.
Asukkaiden omistama osuuskunta turvaa lähipalveluita siellä, mistä julkinen sektori vetäytyy ja yksityiset yritykset eivät koe toimintaa riittävän kannattavana.
”Jos Hälsorumia ei olisi, monella tulisi matkaa lähimpään seuraavaan terveyskeskukseen 40–80 kilometriä”, Henrik Ling tiivistää.
Yleinen haaste on vakituisten lääkärien ja osittain myös hoitajien rekrytoiminen. Väliaikaisen vuokrahenkilöstön pyörittäminen on kallista. Vaihtuvan henkilöstön perehdyttäminen ja johtaminen vie myös oman aikansa.
”Osuuskunnat pystyvät houkuttelemaan ammattilaisia, koska yksiköt ovat usein joustavampia ja byrokratiaa on vähemmän. Toisaalta pienessä yksikössä on vaikeaa erikoistua ja koulutus- ja tutkimusmahdollisuuksia ei voi tarjota niin laajasti”, Per-Olof Wallberg Persson osuuskuntien neuvontaorganisaatio Coompanionista tiivistää.
Yleisesti terveyskeskusosuuskunnat saavat hyvää palautetta toiminnastaan. Myös työntekijöillä on motiivi palvella ihmisiä hyvin. Ruotsissa asiakkaat voivat äänestää jaloillaan ja siirtyä toisen terveyskeskuksen käyttäjiksi.
