Tämän kevään kuumin puheenaihe on ollut talouskasvu. Tai pikemminkin sen puute. Taloutemme kasvu on viimeset 20 vuotta ollut vähintään vaatimatonta ja monien mielestä olematonta. Nekin, joiden mielestä juuri näistä finanssikriisin jälkeisistä vuosista ei ole järkevää tehdä johtopäätöksiä, myöntävät, ettei lisäkasvu olisi pahitteeksi.
Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpito ei ole mahdollista ilman parempaa onnistumista talouden kasvattamisessa. Samaa mieltä olemme siitäkin, että kaikkien kynnelle kykenevien tulisi harjoitukseen osallistua. Yksituumaisuus ulottuu moniin keinoistakin.
Perisuomalaiseen tapaan asiaa on viime aikoina pohdittu useammassakin työryhmässä. Tärkein on Varman toimitusjohtaja Risto Murron ryhmä, jonka esityksestä löytyy 40 eri toimenpidettä kasvun vauhdittamiseksi. Verotusta olisi korjattava, osaamista kasvatettava, pääomarahastojen toimintaedellytyksiä kohennettava ja valtion sijoitustoimintaa lisättävä.
EVAn asettamassa työryhmässä puolestaan pohdittiin säätiökentän mahdollisuuksia edistää talouskasvua sijoitustoiminnallaan. Tarkoitustaan toteuttaessaan säätiöt lahjoittavat merkittäviä määriä rahaa erilaisiin yhteiskuntaa hyödyttäviin kohteisiin, mutta sijoitustoiminnassaan ne karttavat riskejä. Tähän työryhmä toivoisi muutosta. Voisiko riskisijoitus Suomeen olla hyödyllinen, vaikka riskit realisoituisivatkin – ja jopa useinkin?
”Hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpito ei ole mahdollista ilman parempaa onnistumista talouden kasvattamisessa.”
Entä osuuskunnat?
Entä sitten osuuskunnat? Mikä voisi olla osuuskuntien rooli talouskasvun aikaansaamisessa? Kuinka osuuskunnat voisivat kantaa vastuunsa kasvusta? Kasvuraporttien pohjalta nousee esiin useampikin alue, jossa osuuskunnat voisivat ottaa nykyistä suuremman roolin.
Kasvuyhtiöt ovat yksi keskeinen modernin talouskasvun lähde. Monet isoista osuuskunnistamme panostavatkin oman toimialansa kasvuyhtiöihin. Lisäksi sijoitusosuuskunnat allokoivat sijoitusvarallisuuttaan kasvuyhtiöihin. Myös useimmat maamme isoista osuuskunnista ovat olleet oman aikansa startup -yrityksiä. On kuitenkin syytä kysyä, voisivatko osuuskunnat tehdä vielä enemmän kasvuyritysten saralla?
Vaikka suurin pöhinä vihreän siirtymän hankkeista on viime vuosina karissut, niin Suomella on edelleen uniikki mahdollisuus nousta päästöttömän sähkön ja siihen perustavan taloudellisen toiminnan kärkimaaksi. Voisiko osuuskunnilla olla tässä nykyistä enemmän roolia?
Raportit nostavat esiin myös tarpeen pitkäjänteiselle kotimaiselle omistajuudelle. Tämä rooli on Suomessa jäänyt erityisesti valtion kontolle, mutta tässäkin osuuskunnilla olisi oma paikkansa. Onhan osuustoiminta luonteeltaan mitä suurimmassa määrin kotimaista ja pysyvää.
Nämä kolme teemaa nousevat raporteista ensimmäisinä esiin, mutta muitakin varmasti on. Ehkä tarvitsemme vielä yhden työryhmän. Sellaisen, joka pohtisi osuuskuntien roolia talouskasvun luomisessa.
Kirjoittaja on Pellervon hallituksen jäsen ja Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja.
