Pankkeja on hankala asettaa viime vuoden osalta paremmuusjärjestykseen. Sekä osuustoiminnalliset että liikepankit pärjäsivät erinomaisesti.
Ainoan poikkeuksen pankkien puhtoiseen kilpeen teki pörssiyhtiö Oma Säästöpankki, jonka sisäinen valvonta petti ja johtotason henkilö pääsi sekoittamaan pankin rahat omiinsa. Tämän seurauksena OmaSp:n toimitusjohtaja Pasi Sydänlammi sai potkut ja pankin luotettavuus kolauksen.
Joku saattaa pitää myös OP Ryhmän ennätyksellisen kovaa pankkitulosta kauneusvirheenä. Tälläkin kertaa OP Ryhmä maksoi yhteisöveroa kaikkien suomalaisten hyväksi suunnilleen saman verran kuin se jakoi tuloksestaan omistajille bonuksia ja alennettuja palvelumaksuja.
Kaikista omistajista tämä ei tunnu oikeudenmukaiselta, sillä omistajuuden hyöty jää kevyeksi.
Pankkien tuloksentekokykyä mittaa parhaiten korkokate eli anto- ja ottolainauksen korkoero. Korkokate muodostaa noin 60 prosenttia pankkien tuotoista.
Kaikkien tässä analyysissa mukana olevien pankkien korkokate parani edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka Euroopan keskuspankki laski ohjauskorkoaan vuoden 2024 aikana yhdellä prosenttiyksiköllä.
Suomalaisen pankkisektorin kannattavuus pysytteli eurooppalaispankkien keskimääräistä tasoa parempana. Pankkisektorin oman pääoman tuotto oli Finanssivalvonnan mukaan joulukuun 2024 lopussa noin 13,9 prosenttia eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
Suomalaiset pankit ovat edelleen huomattavasti vakavaraisempia kuin eurooppalaiset pankit keskimäärin. Suomalaisen pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde oli Finanssivalvonnan mukaan vuoden 2024 lopussa 18,2 prosenttia ja kokonaisvakavaraisuussuhde 22,2 prosenttia.
EU-alueen pankkien keskimääräinen ydinvakavaraisuussuhde oli 16,6 ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,1 prosenttia.
”Pankkien toimitusjohtajat eivät näe tänäkään vuonna ukkospilviä horisontissa. Pankit odottavat korkojen laskun piristävän asunto-, kulutus- ja yritysluottojen kysyntää.”
S-Pankki onnistui
Pankkivuoden kiinnostavin tapahtuma oli Handelsbankenin henkilöasiakkaiden ja varainhoito- ja sijoituspalveluiden sulautuminen osaksi S-Pankkia.
Tietotekniikka on häiriöherkkää ja siksi pitää antaa täysi tunnustus S-Pankin ja Handelsbankenin IT-väelle siitä, että kaikki meni joulukuun ensimmäisenä yönä kerralla kohdalleen.
S-Pankki kasvoi kaupan myötä Suomen neljänneksi suurimmaksi henkilöasiakaspankiksi. S-Pankin lainakanta kasvoi vuodessa 37 prosenttia ja liikevoitto 12 prosenttia. Näillä ansioilla S-Pankin toimitusjohtajalle Riikka Laine-Toloselle voisi hyvin myöntää vuoden finanssipomopalkinnon.
Toiminta tehostui
Hyvien liiketulosten myötä pankkien kustannustehokkuuskin oli ennätystasolla. POP Pankkien, Säästöpankkien ja S-Pankin kulu-tuottosuhde oli vuosina 2021 ja 2022 keskimäärin yli 70 prosenttia.
Viime vuonna osuustoiminnallisten pankkien kulu-tuottosuhde oli parantunut hieman yli 50 prosenttiin, esimerkiksi S-Pankilla se oli 53 ja POP Pankeilla 55 prosenttia.
Toiminta tehostui myös siksi, että pieniä pankkeja fuusioitui suuremmiksi. Viime vuoden alussa Suomessa toimi 102 osuuspankkia, vuoden lopussa enää 93. POP Pankkeja oli vuoden alussa ja lopussa 18.
”Viime vuoden alussa Suomessa toimi 102 osuuspankkia, vuoden lopussa enää 93.”
Isot liikepankit ovat kulu-tuottosuhteeltaan osuustoiminnallisia pankkeja tehokkaampia, sillä suomalaisen pankkisektorin keskimääräinen kulu-tuottosuhde oli viime vuonna 44,6 prosenttia.
Nordean kulu-tuottosuhde oli 43,1 prosenttia ja Aktia Pankilla vain 41,3 prosenttia. Jotain opittavaa osuustoiminnallisilla pankeilla olisi edelleen pörssipankeilta.
Pankkisektorin kolme suurinta toimijaa; OP Ryhmä, Nordea ja Danske Bank; vastasivat 78 prosentista kaikista talletuksista. Osuuspankit ovat markkinajohtaja 41 prosentin markkinaosuudella. S-Pankin markkinaosuus talletuksissa oli 5,0, Säästöpankkien 3,4 ja POP Pankkien 2,3 prosenttia.
Hyvä vire jatkuu
Pankkien toimitusjohtajat eivät näe tänäkään vuonna ukkospilviä horisontissa. Pankit odottavat korkojen laskun piristävän asunto-, kulutus- ja yritysluottojen kysyntää ja tulosten odotetaan pääsääntöisesti pysyvän viime vuoden tasolla.
S-Pankki arvioi muista pankeista poiketen liikevoittonsa laskevan viime vuoden 165 miljoonasta eurosta noin sataan miljoonaan euroon. Lasku johtuu S-Pankin mukaan korkotason alenemisesta ja siitä, että viime vuoden tulosta kasvatti Handelsbanken-kaupasta seurannut 29 miljoonan euron negatiivisen liikearvon tuloutus vuoden 2024 tuloksi.
Kirjoittaja on OT-lehden analyytikkotiimin jäsen.
