Epävakaassa maailmantilanteessa omavaraisuuden rooli korostuu entisestään, ja samalla yritysten omistusrakenteella on merkitystä strategisesti tärkeillä aloilla.
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola perustelee, miksi kotimainen ruuantuotanto edistää turvallisuutta ja miten kotimainen omistus tukee tätä kokonaisuutta.
Maatalous huoltovarmuuden ytimessä
Hän muistuttaa, että Suomessa kokonaisturvallisuuden periaatteet velvoittavat niin viranomaiset, yritykset kuin yhteisötkin kantamaan vastuunsa.
Jaakkola tähdentää, että poikkeusolot voivat nopeasti muuttaa tilannetta.
”Meidän on oltava varautuneita tilannekehityksiin, jotka muutamia vuosia sitten saattoivat vaikuttaa kovinkin epätodennäköisiltä.”
”Riittävä omavaraisuus luo turvaa etenkin poikkeusoloissa, jolloin maatalous ja elintarviketuotanto voivat vaarantua sotatoimialueilla eivätkä elintarvikemarkkinat toimi normaalisti”, hän sanoo.
Ukrainan sota on hänen mukaansa jälleen muistuttanut tästä realiteetista.
”Suomalaisilla on korkea maanpuolustustahto, mikä näkyy myös omistuksessa.”
Omistus ja yritykset strategisessa roolissa
Osuustoimintayritykset elintarvikealalla ja vähittäiskaupassa edustavat vahvaa kotimaista omistajuutta. Onko yritysmuodolla ja omistuksella vaikutusta huoltovarmuuteen, erityisesti strategisesti tärkeillä aloilla?
”Suomalaisilla on korkea maanpuolustustahto, mikä näkyy myös omistuksessa”, Jaakkola toteaa.
Hänen mukaansa kotimaiset omistajat ovat valmiita kantamaan vastuuta ja varautumaan poikkeusoloihin omalta osaltaan. Hän myöntää, että ulkomaalaisten omistajien sitoutumisesta ei aina voi olla varmuutta.
”Ulkomaalaisten omistajien kohdalla takeita ei välttämättä ole”, Jaakkola sanoo, mutta toisaalta kenraali tunnistaa myös ulkomaisen omistuksen hyödyt.
”Ulkomainen omistus tuo maahan pääomia ja voi auttaa vientiponnisteluissa uusille markkinoille, jolloin yritysten toimintaedellytykset voivat parantua.
Hänen mukaansa Suomesta löytyy myös esimerkkejä ulkomaalaisomisteisista yrityksistä, joiden johto ymmärtää maamme huoltovarmuustarpeet erinomaisesti.
Osuustoiminta on tarjonnut vakautta ja turvaa erityisesti kriisiaikoina. Mikä on tilanne tänä päivänä?
”Paikalliseen tuotantoon perustuva omavaraisuus kriittisissä hyödykkeissä on huoltovarmuuden avain poikkeusoloissa”, hän korostaa ja sanoo tämän pätevän edelleen.
”Meidän kaikkien panosta tarvitaan turvallisen Suomen ylläpitämiseksi ja maamme puolustamisen mahdollistamiseksi.”
”Ilman toimivaa maataloutta ei ole ruokaturvaa. Ilman yrittäjyyttä ei ole maataloutta. Ketjun on oltava ehyt pellolta pöytään.”
Kestävä ruokaketju tuo turvaa
Jaakkolan mukaan omavaraisuus, huoltovarmuus sekä tuotanto- ja logistiikkaketjujen toimivuus ovat edellytyksiä sille, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä myös kriiseissä.
Hän huomauttaa Suomen olevan maailman kärkeä ruokaturvan mittareilla, mikä on merkittävä saavutus.
”Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tarvitaan toimivia rakenteita ja yhteistyötä.”
Maataloudella on Puolustusvoimien tavoin monta roolia, mutta yhteiskuntamme turvallisuuden näkökulmasta sen päätehtävä on kirkas: ruuan tuottaminen.
Jaakkolan mukaan tehokas tuotanto, yhteistyömallit, kannattavuus ja teknologian hyödyntäminen ovat turvallisuutemme perusta.
”Ilman toimivaa maataloutta ei ole ruokaturvaa. Ilman yrittäjyyttä ei ole maataloutta. Ketjun on oltava ehyt pellolta pöytään.”
Kenraalin mukaan jokainen pelto ja jokainen tuotettu ateria on osa sitä perustaa, joka pitää yhteiskuntamme pystyssä – myös silloin, kun kriisit haastavat meitä.
”Tavoitteena tulisi olla yhteistyöllä ja sinnikkyydellä rakentaa tulevaisuutta, jossa Suomi on omavarainen ja turvallinen. Vanhan sanonnan mukaan anarkia on vain kolmen aterian päässä.”
Yksityinen sektori kumppanina
Puolustusvoimien kumppanuusstrategia korostaa yksityisen sektorin roolia. Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa, joilla on sotilaalliselle maanpuolustukselle keskeinen merkitys.
”Poikkeusoloihin varautumista suunnitellaan ja harjoitellaan yhdessä jo normaalioloissa”, Jaakkola selittää. Kumppaneita löytyy esimerkiksi ruokahuollosta, kuljetuksista ja päivittäistavarakaupasta.
Puolustusvoimien ja Huoltovarmuuskeskuksen välinen suhde on niin ikään tiivis ja pitkäaikainen.
”Se on entisestään tiivistynyt koronakriisin ja Ukrainan sodan luoman epävarmuuden aikana”, Jaakkola kertoo.
Yhteistyö keskittyy toimintaympäristön seurantaan, varautumisen suunnitteluun ja kriittisen materiaalin varastointiin. Myös elinkeinoelämän toimijoiden koulutus ja harjoitukset ovat tärkeä osa tätä kokonaisuutta.
”Suhtaudumme kaikkiin tilanteisiin rauhallisesti, mutta sotilaallisesta näkökulmasta kykenemme tarvittaessa nopeisiin päätöksiin.”
Suomi hyvissä käsissä
Epävakaassa maailmassa moni pohtii, onko Suomi turvassa. Jaakkola vastaa rauhallisesti mutta vakuuttavasti:
”Puolustusvoimat ovat olemassa poikkeustilanteita ja kriisiaikoja varten. Suhtaudumme kaikkiin tilanteisiin analyyttisesti ja rauhallisesti, mutta sotilaallisesta näkökulmasta kykenemme tarvittaessa nopeisiin päätöksiin ja toimintaan.”
Hän korostaa asevelvollisuuden, reservin ja korkean maanpuolustustahdon merkitystä – arvoja, jotka kantavat Suomea epävarmuudenkin keskellä.
Maauskosta voimaa
Janne Jaakkola nostaa lopuksi esiin suomalaisen ”maauskon”. Se tarkoittaa uskoa siihen, että aktiivinen toiminta ja luottamus kantavat.
”Maauskoa tarvitaan, kun sateiset kelit estävät puinnit ja huono talvi vie syysviljat. Tästä huolimatta kevätauringon alkaessa lämmittää, maamies suuntaa pellolle luottaen siihen, että tästä vuodesta tulee parempi”, hän kuvailee.
Nykypäivänä usko tiivistyy usein odotukseen toiminnan kannattavuudesta ja tulevaisuuden ennustettavuudesta.
Jaakkola kiittää myös yhteisöjä ja vapaaehtoisia, jotka pitävät maaseudun elävänä.
”Suomalaisten tahto puolustaa meille tärkeitä asioita on korkealla tasolla”, hän kiteyttää.
Lue myös Pellervon hallituksen puheenjohtajan Petri Pitkäsen kolumni osuustoiminnasta ja huoltovarmuudesta: Osuustoiminta tarttuu ajan haasteisiin
