Valokuituverkkoja Itä-Uudellamaalla tarjoavat osuuskunnat LPOnet ja Vessönet yhdistivät voimansa fuusiossa, joka toteutui tammikuun 2025 lopulla.
Siinä LPOnetiin sulautui selvästi pienempi Vessönet, joka vetänyt vuodesta 2011 lähtien valokuitua porvoolaisen Vessöön saaren kyliin ja osin myös ranta-alueille.
Vuonna 1931 perustetulla LPOnetillä on Loviisan, Porvoon, Askolan, Lapinjärven, Myrskylän ja Sipoon kunnissa entuudestaan jo lähes 9 000 toimitetun ja/tai tilatun valokuituliittymän verkko.
”Osuuskunnassamme oli jo ennen Vessönetin sulautumistakin miltei 6 000 jäsentä. Vessönetin noin 80 lisäliittymää ja noin 170 jäsentä ovat tähän hyvin tervetullut lisä”; toteaa LPOnetin toimitusjohtaja Ilari Anttila.
”Fuusion myötä verkkomme maantieteellinen kattavuus kasvaa merkittävästi.”
Hänen mukaansa LPOnetin tavoitteena on tehdä itäisestä Uudestamaasta digiajan paras paikka elää ja yrittää. Osuuskunnan visiona onkin olla alueensa johtava paikallinen digipalveluoperaattori.
”Vessöö on suuri saari Porvoon edustalla, joten fuusion myötä verkkomme maantieteellinen kattavuus kasvaa merkittävästi, mikä mahdollistaa palvelujen tarjoamisen aiempaa selvästi suuremmalla alueella.”
Isoin hyöty Vessönetin jäsenille on osuuskuntamuotoisen toiminnan jatkumisen turvaaminen tulevaisuuteen.
”Sulautumisella taataan Vessönetin jäsenille toimintavarmat ja monipuoliset tietoliikenne-, internet-, tv- ja it-palvelut. Jäsenemme saavat merkittäviä etuja, kuten 20 prosentin alennuksen valokuituliittymän kuukausimaksuista. Vessönetin jäsenille on tänä vuonna turvattu vielä niitäkin pienemmät kuukausihinnat ja alennukset uuden liittymän asennusmaksuista”, Anttila kertoo.
Fuusion yhteydessä myös Vessönetin verkko päivitetään LPOnetin moderniin tekniikkaan. Tämä mahdollistaa asiakkaille eri nopeuksien yhteyksien lisäksi valinnaisia palveluita kuten tv-kanavia ja tietoturvan.
Kasvava osuuskunta pärjää
Osuuskuntien yhdistymisestä Ilari Anttilalla on selkeä mielipide:
”Kaikki LPOnetin jäsenet hyötyvät siitä, että osuuskunnan jäsenmäärä kasvaa ja toiminta-alue laajenee, koska vain kasvava osuuskunta on elinvoimainen osuuskunta.”
Hänen mukaansa valokuituosuuskuntien sulautumisia ei ole tiettävästi Suomessa aiemmin tehty. Tämän vuoksi osuuskunnat joutuivat tekemään pioneerityötä sulautumisen edellytysten luomiseksi.
Apua fuusioon saatiin myös Pellervon lakiasiainjohtaja Anne Ekonojalta.
Anttila kiittelee fuusion jouhevasta etenemisestä niin ikään Vessönetin hallitusta ja erityisesti sen puheenjohtajana toiminutta Marianne Borg-Hyökkiä.
”Näimme jo monta vuotta sitten, että jossain vaiheessa Vessönet sulautuu isomman toimijan osaksi. Liittyminen osuuskuntaan oli myös arvovalinta, sillä osakeyhtiöistä poiketen ne eivät tavoittele vain voittoa, vaan myös hyötyä jäsenilleen”, Borg-Hyökki sanoo.
Hänen mukaansa osuuskunnan hallitus halusi varmistaa Vessönetin olevan hyvissä käsissä myös tulevaisuudessa.
”Tähän tarkoitukseen LPOnet sopi hyvin, onhan se sata kertaa isompi ja 80 vuotta vanhempi kuin Vessönet. Mielestämme tämä kertoo vakaudesta, luotettavuudesta ja hyvistä toimintaperiaatteista.”
Borg-Hyökin mukaan neuvotteluja sulautumisesta alettiin käydä vasta kun Vessönet oli maksanut rakennusvaiheen lainansa pois.
”Liittyminen osuuskuntaan oli myös arvovalinta.”
Kun fuusiotunnustelut LPOnetin kanssa vuonna 2020 toden teolla alkoivat, vahvistui myös käsitys, että osuuskuntamuoto ja LPOnet on paras vaihtoehto Vessönetin asiakkaille myös tulevaisuudessa.
Keskustelut syvenivät, ja suunta oli lopulta selvä.
”Näissä neuvonpidoissa syntyi vahva luottamus ja yhteisymmärrys, minkä ansiosta molemmat osuuskunnat päättivät ryhtyä toimeen kohti sulautumista”, muistelee Borg-Hyökki.
Hän muistuttaa, että isommat hartiat tuovat lisäarvoa muun muassa kyberturvallisuuden ja uusien palveluiden kehittämisessä.
LPOnetillä on myös ympärivuorokautinen puhelinpalvelu ja tarvittaessa käynnistyvä viankorjaus häiriöilmoituksille, kahtena päivänä viikossa Porvoossa avoinna oleva asiakaspalvelupiste ja niistä vastaava palkattu henkilökunta.
Vessönetillä kaikki hoitui vapaaehtoistyönä vuoteen 2018 asti, jolloin kirjanpidosta, sihteerityöstä ja markkinoinnista alettiin maksaa pientä korvausta.
Fuusioita luvassa jatkossakin
Ilari Anttila sanoo fuusioita olevan luvassa jatkossakin. LPOnetin hallitus on jo osaltaan hyväksynyt loviisalaisen Liljenet valokaapeliosuuskunnan sulautumisen siihen.
Lähiaikoina pidettävän Liljenetin osuuskuntakokouksen tulee vielä hyväksyä sulautuminen.
LPOnet kasvoi ja vahvistui merkittävästi jo aiemmin, kun se vuonna 2024 hankki Porvoossa ja Tuusulassa ICT-palveluita osana Datagroup-ketjua tarjoavan SMS-testing Oy:n koko osakekannan.
Yrityskaupan myötä LPOnetin liiketoiminta kasvoi lähes 50 prosentilla. Näin se pystyy entistä kattavammin palvelemaan niin yritys- kuin kuluttaja-asiakkaitaan.
Pääomasijoittajat tulevat
Kuituverkkopuolelle on viime aikoina tullut myös sijoittajapohjaisia toimijoita, kuten vuonna 2019 perustettu Valokuitunen Oy, jotka pyrkivät laajentumaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
”Pääomarahoitteiset kilpailijamme lupaavat paljon, myyvät aggressiivisesti ja ovat kiristäneet merkittävästi kilpailua toiminta-alueellamme”, toteaa Ilari Anttila ja jatkaa:
”Ne ovat laskeneet esimerkiksi valokuituliittymien asennusmaksut taajama-alueilla hyvin alas tai jopa maksuttomiksi ja pakottaneet LPOnetin kaltaisetkin toimijat laskemaan asennusmaksuja merkittävästi alemmiksi.”
”Pääomarahoitteiset kilpailijamme lupaavat paljon ja myyvät aggressiivisesti.”
Osuuskunta ei ole jäänyt vain seuraamaan katseella, mitä markkinoille rynnivät pörssiyritykset tekevät.
Anttilan mukaan LPOnet on tähän mennessä investoinut valokuituverkkoonsa itäisellä Uudellamaalla yli 25 miljoonaa euroa.
”Uudet toimijat lupailevat kukin investoivansa Suomeen esimerkiksi 500 miljoonaa. Summa kuulostaa suurelta, mutta suhteutettuna Itä-Uudenmaan asukaslukuun ja muihin demografisiin tekijöihin, se tarkoittanee alle 10 miljoonan investointia ehkä 5-7 vuoden sisällä.”
”Me taas olemme jo investoineet moninkertaisesti ja laitamme yhä lähes kaksi miljoonaa euroa vuodessa valokuituverkkoomme”, Anttila muistuttaa.
Asiakkaiden omistama
Osuuskuntamuoto sopii Anttilan mielestä erinomaisesti valokuitubisnekseen, jossa muodostuu usein niin sanottu luonnollinen monopoli jollekin alueelle. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa taloudellisesti tehokkain tila saavutetaan yhdellä palveluntuottajalla.
”Kysyisin asukkailta, kumman monopoliasemassa olevan yhtiön asiakkaana haluaisit olla: asiakkaiden vai sijoittajien omistaman?”
Hän pohtii myös, kummassa kulut pysyvät kohtuullisina: velkavivutetussa yhtiössä, jonka taustalla on tuottoa hamuava sijoittaja, vai taloudellisesti vakaassa asiakasomisteisessa osuuskunnassa.
”Mitä lupaamme, sen myös teemme.”
Millainen kilpailustrategia vahvistuneella LPOnetilla sitten on suhteessa uusiin kilpailijoihin?
”Kilpailustrategiamme perustuu osuuskuntana vahvasti arvoihimme. Olemme olemassa vain jäsenomistajiamme emme sijoittajia varten”, vastaa Anttila.
Hänen mukaansa LPOnet on sopivankokoinen paikallinen, kasvollinen kumppani – riittävän iso, mutta sopivan ketterä ja pieni.
”Mitä lupaamme, sen myös teemme. Tarjoamme lisäksi tutkitusti erinomaista palvelua”, hän kehuu.
Väitteelle on myös katetta, sillä Taloustutkimuksen Asiakastyytyväisyystutkimuksessa 2024 LPOnetin asiakkaat olivat keskimäärin yli tuplasti tyytyväisempiä kuin palvelutoimialalla keskimäärin.
