Suomalaiset juovat kahvia noin yhdeksän kiloa henkilöä kohden vuodessa eli enemmän kuin missään muualla maailmassa. Esimerkiksi Italiassa cappuccinoa juodaan vain aamuisin, kun taas Suomessa kahvia nautitaan pitkin päivää.
Kahvin kulutustrendit tosin vaihtelevat täällä pohjoisessakin. Tavallisen suodatinkahvin lisäksi kuluttaja valitsee entistä useammin vaikkapa cappuccinon tai café au laitin.
Mistä sitten tulee raaka-aine tähän höyryävään juomaan, joka on niin tärkeä osa kulttuuriperintöämme?
Suurin osa eurooppalaisesta kahvista tuodaan maista, joissa viljelystä ja tuotannosta vastaavat pitkälti osuuskunnat, kuten Keniasta, Brasiliasta, Vietnamista, Kolumbiasta ja Etiopiasta.
Brasilia pitää kiistatta johtavan kahvintuottajan asemaa, ja sen kahvi löytääkin tiensä niin suomalaisten kuin muiden eurooppalaistenkin kuppeihin.
Kahviala hakee uutta nousua
Itä-Afrikassa sijaitsevassa 56 miljoonan asukkaan Keniassa kahvi takasi vielä 1970- ja 80-luvuilla monen pientuottajan toimeentulon ja heidän lastensa koulutuksen.
Nykyisin maan kahvintuotanto on laskenut, pensaat ovat vanhoja, eikä pientuottajien saama hinta kannusta kahvipensaiden uusimiseen.
Vaikka Keniassa tuotettu arabica-kahvi on tunnettu ainutlaatuisesta maustaan ja laadustaan, niin ilmastonmuutos kuin markkinahinnat ovat ajaneet tuottajia ahtaalle. Tämä taas on vähentänyt kahvin viljelyä.
Kahvin vienti maasta onkin vähentynyt, vaikka kysyntää laadukkaalle kenialaiskahville olisi edelleen. Euroopan unioni on yksi suurimmista Kenian kahvin ostajista.
Lähes 60 prosenttia kahvista päätyy Eurooppaan, mikä osoittaa maanosamme merkityksen Kenian kahvisektorille.
EU:n linjoilla
Kahvia viljellään pääasiassa maan ylänköalueilla, kuten Mount Kenyan ja Aberdare-vuoriston rinteillä, missä korkea ilmanala, hedelmällinen vulkaaninen maaperä ja suotuisat ilmasto-olosuhteet luovat ihanteelliset kasvuolosuhteet.
Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi Kenian kahvintuotantoon. Kuivuus ja epävarmat sadekaudet ovat vähentäneet satoja.
Samalla metsäkato uhkaa ekosysteemejä, jotka ovat olennaisia kahvintuotannon ylläpitämiselle.
Kansallinen kahviliitto (NACCU) onkin tehostanut toimenpiteitä EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) noudattamiseksi kahvikaupassa. Liitto haluaa näin varmistaa, ettei kenialaista kahvia suljeta pois EU:n markkinoilta.
Metsäkatoasetus edellyttää, että kahviviljelmiä ei perusteta alueille, jotka on hakattu metsästä vuoden 2020 jälkeen. Kahvia onneksi viljellään Keniassa lähinnä tiloilla, jotka on raivattu 50-60 vuotta sitten.
”Metsäkato uhkaa ekosysteemejä, jotka ovat olennaisia kahvintuotannon ylläpitämiselle.”
FFD tukee kahvintuottajaa
Maanviljelijöitä kehittyvissä maissa tukeva suomalainen kehitysjärjestö FFD auttaa kahviliittoa valmistautumaan asetuksen voimaantuloon. Saksan ja EU:n rahoituksella FFD tukee kahvitilojen kartoitusta GPS-teknologian avulla.
Muutaman kuukauden aikana 50 koulutettua teknikkoa ovat kartoittaneet yli 7 400 tilaa.
Kahvin rinnalla FFD edistää myös ruokakasvien tuotantoa, jotta viljelijät ovat vähemmän riippuvaisia kahvin markkinoista. Maatalousneuvonta ja yhteistyö tutkimuksen kanssa hyvien viljelymenetelmien edistämiseksi on keskeinen osa tukea.
Viljelijät saavat neuvontaa, joka auttaa heitä tuottamaan ja markkinoimaan näitä kasveja. Lisäksi FFD tukee NACCU:a pienviljelijöiden oikeuksien puolustamisessa.
Papu, soija, bataatti, papaija, tomaatti ja erilaiset hedelmäpuut ovat esimerkkejä kasveista, joiden viljelyä kehitetään yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa.
”Kahvin rinnalla FFD edistää myös ruokakasvien tuotantoa, jotta viljelijät ovat vähemmän riippuvaisia kahvin markkinoista. ”
NACCU ja osuuskuntien voima
Kenian osuuskuntien keskeinen rooli kahvintuotannossa tulee esiin erityisesti National Coffee Cooperative Union (NACCU) -järjestön kautta. NACCU edustaa yli 800 000 jäsentä neljässätoista kahviosuuskunnassa ympäri maata.
NACCU:n jäsenosuuskunnat tukevat kahvinviljelijöitä tarjoamalla esimerkiksi koulutusta ja edunvalvontaa tuottavuuden parantamiseksi ja viljelijöiden menestymiseen tarvittavien resurssien varmistamiseksi.
NACCU:n ponnisteluilla on merkittäviä vaikutuksia, erityisesti kun on kyse metsäkatoasetuksen vaatimusten täyttämisestä.
Naiset ja nuoret mukaan
NACCU haluaa myös lisätä naisten ja nuorten osallistumista osuuskuntien hallintoon. Tämä on tärkeä askel kohti tasa-arvoisempaa ja kestävämpää kahvintuotantoa.
Kaikkien hankkeen seitsemän osuuskunnan hallituksen jäsenet ovat saaneet koulutusta hallinnossa, mikä parantaa heidän valmiuksiaan johtaa toimintaansa tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin.
Osuuskunnat ovat Kenian kahvintuotannon sielu ja sydän. Niiden merkitys viljelijöiden tukemisessa, kestävän kehityksen edistämisessä ja markkinoille pääsyssä on ratkaisevan tärkeä. Yhteisvoimin osuuskunnat ja niiden jäsenet voivat kohdata ilmastonmuutoksen ja markkinahaasteiden tuomat esteet.
”Kahvin tulevaisuus Keniassa näyttää valoisalta, kunhan viljelijät saavat tukea ja koulutusta tarpeellisten muutosten tekemiseksi.”
Reilumpi arvoketju turvaa tuotannon
Näiden yhteisöjen sitoutuminen ei ainoastaan hyödytä viljelijöitä, vaan reilu yhteistyö ja tuottajien oikeudenmukaisempi asema tuovat paremman maun myös kuluttajien kahvikuppeihin eri maanosissa, suomalaiset mukaan lukien.
Kahvin tulevaisuus Keniassa näyttää siis valoisalta, kunhan viljelijät saavat tukea ja koulutusta tarpeellisten muutosten tekemiseksi.
Eri organisaatioiden yhteistyö ja viljelijöiden omistautuminen muuntavat erilaiset vaikeudetkin mahdollisuuksiksi, jotka voivat parantaa sekä heidän elämäänsä että kahvin ystävien makuelämyksiä ympäri maailman.
Food and Forest Development (FFD) on tukenut etelän tuottajajärjestöjä vuodesta 2013. Vuonna 2024 FFD tuki 26 000 tuottajaa työpajojen, neuvonnan ja koulutusten kautta ja istutti lisäksi noin 2,5 miljoonaa puuntaimea. FFD:n perustivat vuonna 2012 Pellervo, MTK, SLC ja ProAgria