Sekä Suomi että Saksa lukeutuvat maailman osuustoiminnallisimpiin yhteiskuntiin. Osuustoiminnan yli satavuotias perusajatus – auttaa ihmisiä yhdessä auttamaan itseään – on niin ikään yhä ajankohtainen.
Se antaa osuuskunnille mahdollisuuden erottua palvelulla, joka huomioi käyttäjien tarpeet kilpailijoita paremmin.
Mutta etu voi muuttua haitaksi, jos sitä ei osata, viitsitä tai haluta ymmärtää tai tehdä ymmärrettäväksi. Yksintekemistä, arvonnousua ja nopeita voittoja arvostaville osuustoiminta voi jo nimenäkin olla kuin mennyttä maailmaa.
Siitäkö johtuu, että uusia osuuskuntia perustettiin vuonna 2023 Suomessa vain 59 ja Saksassa ainoastaan 129?
Saksassa osuuskunnan palvelusta voi päästä nauttimaan, kun käy ruokakaupassa, asioi pankissa tai ottaa vakuutuksen.
Siis ihan niin kuin Suomessa. Molemmissa maissa suurin osa maatiloilta tulevasta ja tiloille menevästä tavarasta kulkee osuuskuntien kautta.
Saksalaisen DGRV-osuustoimintajärjestön mukaan maassa on 7 000 osuustoiminnallista yritystä, niissä miljoona työntekijää ja osuuskuntajäsenyyksiä 20 miljoonaa.
Suomen vastaavat luvut ovat 3 500 yritystä, 920 00 työntekijää ja 7,8 miljoonaa jäsentä.
Verrattuna asukasluvultaan 15 kertaa suurempaan Saksaan on Suomi suhteellisesti selvästi isompi osuustoimintamaa.
”Perinteisen, tutun ja turvallisen tyylin rinnalle tarvitaan uusia avauksia.”
Suomessa jyrää kuluttajaosuustoiminta
Suurimmat erot liittyvät vähittäiskauppaan, pankkeihin ja asunto-osuuskuntiin. Suomessa osuuskaupat ovat kuluttajien omistamia osuuskuntia ja niiden markkinaosuus on lähellä 50 prosenttia.
Saksassa osuustoiminnallisten kauppaketjujen, Rewe ja Edeka, markkinaosuudet ovat yhteensä yli 46 prosenttia, mutta ne ovat kumpikin itsenäisten kauppiaiden omistamia hankintaosuuskuntia.
Pankeista Saksan osuustoiminnallisilla Volksbank Reiffeisen -pankeilla on tosin vain 13 prosentin markkinaosuus, mutta silti 18 miljoonaa jäsentä. Ne tarjoavat lisäksi vakuutuspalveluja.
Osuuskuntamuotoinen on myös apteekkarien ja lääkärien Apo-pankki, jolla on muuten yli 25 miljardin euron talletuskanta.
Asunto-osuuskuntia on Suomessa vain muutamia, mutta Saksassa niitä on yhteensä 1 800 ja niillä 2,9 miljoonaa asukasjäsentä. Asunnoista on Saksassa pulaa erityisesti kasvukeskuksissa.
Energian kallistuminen ja korot ovat nostaneet nopeasti vuokria. Asunto-osuuskunnan jäsenyys tarjoaa vaihtoehdon omistus- ja vuokra-asumisen välimaastosta.
Suomen ja Saksan talouksia vaivaavat nyt kasvun ja investointien puute. Kansainvälinen kilpailu on kovaa, ja menestyminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja joka tasolla – myös osuustoiminnalta.
Perinteisen, tutun ja turvallisen tyylin rinnalle tarvitaan uusia avauksia. Soten, energian ja asumisen ongelmat tuskin ratkeavat ilman osuustoimintahenkisiä ratkaisuja.
Osuuskunta voisi olla ratkaisu myös monien yritysten jatkajaongelmiin. Milloin saamme suomalaissaksalaisen konseptin, joka tukee henkilöstön siirtymistä yrityksen omistajiksi, yhdessä, osuuskuntana?
Kirjoittaja on varatuomari ja OT-analyytikkotiimin jäsen, joka asuu Berliinissä.
