Suomen talouden kesto-ongelmana on jo pitkään ollut heikko tuottavuuden kasvu. Siihen on Juuso Heinilän mukaan monta syytä, mutta tikunnokkaan hän nostaa koulutuksen.
”Suomalaisnuorten koulutusaste on laskenut alle OECD:n keskiarvon. Koulutuksesta tinkiminen on mielestäni historiallisen suuri politiikkavirhe”, hän napauttaa.
Korjaustoimet on aloitettava välittömästi: lisättävä nopeasti korkeakoulutuksen määrää ja helpotettava osaajien työperäistä maahanmuuttoa.
Heinilä toivoo, että osaamisen käyttöä ei verotettaisi yhtä rankasti kuin nykyisin. Tärkeää olisi taata yrittäjille riittävät kannusteet riskinottamiseen.
”Nyt on tehtävä kaikki voitava tuotekehitysinvestointien kasvattamiseksi sekä näiden investointien kääntämiseksi kasvavaksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi eli käytännössä vienniksi.”
Talouden pahin alamäki näyttäisi taittuneen tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan. Korkotason lasku piristää taloutta ja auttaa myös suomalaisia investointituotteiden viejiä, tosin toistaiseksi investoinnit ovat suhteellisen heikolla tasolla.
Rahoitusympäristön tulee mahdollistaa kasvua ja uudistumista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien hankkeiden tai yritysten tulisi saada rahoitusta.
”Tärkeintä on kiinnittää huomiota kasvuyritysten rahoituksen saatavuuteen, koska ne uudistavat taloutta ja luovat uusia työpaikkoja. Erityisesti pienten yritysten kasvuhankkeisiin Finnvera tuo jo tänä syksynä lisäratkaisuja suorien lainojen muodossa”, Heinilä kertoo.
”Nyt on tehtävä kaikki voitava tuotekehitysinvestointien kasvattamiseksi.”
Tuttu mies talon sisältä
Alajärvellä kasvanut Heinilä opiskeli diplomi-insinööriksi ja kauppatieteiden maisteriksi Oulun yliopistossa. Yhteiskunnallisista ilmiöistä kiinnostuneen miehen palo rahoitusalaan syttyi kansantaloustieteen ja rahoituksen luennoilla.
”Rahoitusala on tarjonnut minulle valtavan mielenkiintoisia ja monipuolisia tehtäviä. Koen, että olen työlläni pystynyt vaikuttamaan yritysten menestykseen Suomessa.”
Heinilä työskenteli Oulun Osuuspankissa kymmenen vuotta. Finnveran Pohjois-Suomen aluejohtajaksi hän siirtyi kahdeksan vuotta sitten. Suhteet Pohjois-Suomeen ja Pohjanmaalle ovat edelleen tiiviit.
Se antaa laajakatseisuutta ja muistuttaa, että eri puolilla Suomea on erilaisia vahvuuksia – menestyvä yritystoiminta saa kipinänsä juuri niistä.
”Finnvera-kokemukseni ansiosta siirtymä nykyiseen tehtävään on sujunut luontevasti. Toimitusjohtajana etenen rauhallisesti ja keskustelen laajasti henkilöstön, asiakkaiden ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa. Tämän pohjalta kirkastamme strategiaamme tavoitteena löytää entistä parempia keinoja viennin kasvattamiseen ja kasvun mahdollistamiseen Suomessa.”
”Kirkastamme strategiaamme tavoitteena löytää entistä parempia keinoja viennin kasvattamiseen.”
Haasteita ja mahdollisuuksia
Finnveran tehtävänä on rahoituksen keinoin edistää suomalaisten yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä mahdollistaa viennin kilpailukykyä.
”Tehtävämme korostuu tässä ajassa. Meidän on uskallettava uudistaa toimintaamme ja rahoitusratkaisujamme vastaamaan kiristyvää kansainvälistä kilpailua. Erityisesti Kiina on kiihdyttänyt kilpailua tarjoamalla laajasti julkista rahoitusta osana kauppaneuvotteluja. On välttämätöntä huolehtia suomalaisten yritysten viennin kilpailukyvystä.”
Vientikaupassa isot ovat perinteisesti toimineet vetureina ja pienemmät yritykset ovat suoran viennin sijaan toimittaneet tuotteitaan maailmalle suurien kautta. Tämä tekee viennin rakenteesta haavoittuvan.
Heinilä toivoo, että keskisuurten vientiyritysten määrää ja näiden yrityksen vientiä pystyttäisiin kasvattamaan.
Geopolitiikka on mullistanut vientimarkkinan. Samaan ilmiöön kytkeytyy julkisen rahoituksen roolin nopea kasvu vientikauppojen rahoituksessa tai suurissa investoinneissa. Tämä kehitys ei ole Heinilän mielestä toivottavaa.
Suomen kannalta on välttämätöntä, että Finnvera kykenee tarjoamaan viennin rahoitusta kilpailukykyisin ehdoin. Teemaan kytkeytyvät myös ESG-vastuullisuusvaatimukset, joiden osalta eri maiden vaatimustasot poikkeavat toisistaan.
”Läntisten maiden on kyettävä rakentamaan yhteistyötä ja käymään kauppaa laajasti eri maanosissa. Suomella on kuitenkin hyvät edellytykset pärjätä: työikäisen väestön hyvä osaaminen, digitalisaation korkea hyödyntäminen ja vakaa sekä ennustettava toimintaympäristö”, summaa Heinilä.
