Elintarviketeollisuus on yksi Suomen suurimmista teollisuudenaloista ja sen tuottama arvonlisäys kansantaloudelle merkittävä. Elintarviketeollisuusliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Jukka Ihanus huomauttaa elintarviketeollisuuden tuovan merkittäviä verotuloja ja työllistävän tuhansia suomalaisia.
”Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa synnyttää liki kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan. Kotimaista raaka-ainetta hyödyntävä toimiala luo hyvinvointia koko maahan.”
”Kotimarkkina ei kasva kuin rajallisesti, joten kasvu löytyy viennistä.”
Ihanuksen mielestä Suomen mahdollisuudet kumpuavat kotimaisista elintarvikkeista ja niiden jalostamisesta mahdollisimman pitkälle. Raaka-ainereservaattina emme menesty.
”Yksi este ruoka-alan kasvulle on sääntelyn ennakoimattomuus mikä luo epävarmuutta toimintaympäristöön, esimerkkeinä verotus tai pakkaussääntely. Toiseksi kasvua hidastaa osaajapula. Alalle on houkuteltava niin kotimaisia nuoria ja alanvaihtajia kuin ulkomaalaisia osaajia.”
Ihanuksen mukaan heitä saadaan suuntaamalla koulutusta työmarkkinoiden muutosten mukaisesti ja huolehtimalla toimivasta aikuiskoulutusjärjestelmästä sekä sujuvoittamalla työperäistä maahanmuuttoa.
Ruokaviennin edistämiseksi tarvitaan niin ikään edelleen ponnisteluja.
”Kotimarkkina ei kasva kuin rajallisesti, joten kasvu löytyy viennistä. Viennin edellytyksiä lisäävät erilaiset kasvun mahdollistajat kuten kunnianhimoinen tki-toiminta.”
Biotalouteen tarvitaan satsauksia
Ihanus on ollut mukana edistämässä Valion Business Finlandin veturirahoituksella käynnistämää Food 2.0 -hanketta, jossa kehitetään tulevaisuuden ruokajärjestelmää ja parannetaan ruokaviennin kilpailukykyä.
Kestävässä ruokajärjestelmässä ravinteet, energia ja sivuvirrat kiertävät.
”Biotalouden eteenpäin vienti on välttämätöntä siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. Suomessa erityisesti metsäpohjainen biotalous on jo merkittävä osa kansantaloutta. Muualla Euroopassa ruokakin kuuluu olennaisesti biotalouteen.”
Hän pitää Food 2.0:n kaltaisia hankkeita merkittävinä, koska niissä yritykset sitoutuvat kasvattamaan tki-panoksiaan.
Rakenteellisia ongelmia kuitenkin riittää. Jukka Ihanuksen mielestä Suomea vaivaa talouden kolmoisvaje.
”Talouspolitiikalla tulisi vahvistaa yritysten ja kansalaisten luottamusta tulevaan.”
”Alisuoriudumme kasvussa, vaihtotaseemme on alijäämäinen viennin heikon kehityksen ja kasvaneen tuonnin vuoksi ja näiden seurauksena julkisessa taloudessa on iso vaje”, Ihanus selvittää ja jatkaa:
”Talous on paljolti psykologiaa. Talouspolitiikalla tulisikin vahvistaa yritysten ja kansalaisten luottamusta tulevaan, jotta uskalletaan investoida ja kotitalouksissa tehdä erilaisia hankintoja.”
Hänen mukaansa Suomella ei ole varaa laajoihin elvytysohjelmiin, mutta tarvetta olisi täsmätoimille uskon palauttamiseksi kasvumahdollisuuksiin.
Niitä olisivat esimerkiksi sääntelyn purku, investointien verokannustimet sekä varojen parempi kanavointi yritysten kasvun tukemiseksi.
Ihanuksen mielestä myös kotimainen omistajuus, jota osuuskunnatkin edustavat, edistää kasvua, koska sen myötä investoinnit kohdistuvat todennäköisemmin Suomeen ja luovat työpaikkoja täällä
”Osuuskunta on ollut tapa suunnata voimia yhteisen päämäärän eteen. Jos tavoite on saada aikaan kasvava eikä kuihtuva Suomi, siinä olisi työsarkaa myös osuuskunnille.”
