Pellervon valtuuskunnan syyskokous pidettiin perjantaina 13. joulukuuta Helsingissä. Kokouksen vieraana oli tällä kertaa valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.), joka valotti yleistä taloustilannetta ja hallituksen kasvutoimia.
”Hallituksen talouspolitiikan ydin perustuu siihen, että emme voi elää enää velaksi tulevien sukupolvien kustannuksella. Emme voi jatkaa samaan malliin kuin valitettavasti olemme vuosia tehneet”, linjasi Purra.
Hän muistutti myös luottoluokittajien heränneen Suomen julkisen talouden haasteisiin.
”Näkymiämme on muutettu negatiivisiksi ja valitettavasti myös luottoluokitukseen saattaa tulla heikennyksiä.”
Purran mukaan Petteri Orpon hallituksen talouspolitiikan johtoajatus on käyttötalouden tasapainottaminen ja säästöjen tekeminen matalasuhdanteessa.
”Finanssipolitiikka, jota eduskunnassa varsinkin vasemmalta arvostellaan, on itse asiassa yhä edelleen lievästi elvyttävää.”
Purra korosti, että pitkään jatkuneen matalasuhdanteen vuoksi rakenneuudistuksia ja sopeutustoimia ei voida kuitenkaan lykätä. Hän totesi kansantalouden tilan olevan niin heikko, että ei voida luottaa siihen, että syntyy Nokian kaltaisia ihmeitä suomalaisia pelastamaan.
Ei lisäleikkauksia
Eduskunta hyväksynee ensi viikolla ehdotuksen hallituksen vuoden 2025 talousarvioksi. Valtiovarainministeri arvioi, että budjetin loppusumma on miltei 90 miljardia euroa ja alijäämä yli 12 miljardia.
”Oletus on, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua, mutta se lähtee saman tien uuteen kasvuun, jos sopeutustoimia ei jatketa”, varoitti Purra.
Hän sanoi toivovansa, ettei suuria lisäsopeutuksia leikkaamalla enää tällä hallituskaudella tarvittaisi. Ensi viikolla tiedämme asiasta lisää, kun VM:n uusi ennuste tulee.
”Menopainetta tulee myös sisäisestä ja erityisesti ulkoisesta turvallisuudesta.”
”Sopeutustoimien osalta toteutamme kehysriihen päätöksiä. Jos kykenemme tekemään kaikki toimet sovitussa ajassa ja laajuudessa, julkisen velan suhde BKT:hen vakautuu.”
Purran mukaan selvästi suurin menoerä on hyvinvointialueet. Toisaalta selkeää menopainetta tulee myös sisäisestä ja erityisesti ulkoisesta turvallisuudesta.
”Velkaantumisen pysäyttäminen on välttämätöntä, jotta Suomella on tulevina vuosikymmeninä varaa panostaa niin terveydenhoitoon, turvallisuuteen kuin koulutukseenkin.”
Myöskään tämä kansainvälispoliittinen tilanne ei ole helppo. Mannerlaatat geopolitiikassa liikkuvat nyt tavattoman nopeasti.
”Ensi kesänä Ukrainan tilanne voi olla erilainen kuin tällä hetkellä. Suomenkin on Venäjän naapurina varauduttava aina myös ikäviin kehityskulkuihin. Tämä varautuminen maksaa”, Purra painottaa ja jatkaa:
”Sisäiseen turvallisuuteen ja puolustukseen on satsattu tälläkin hallituskaudella jo merkittävästi lisää ja näyttää siltä, että tullaan vielä tarvitsemaan enemmän.”
Investointiuutiset lämmittävät
Purran luettelemista madonluvuista huolimatta hän sanoi, ettei yleispessimismiin ole silti aihetta.
”Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa jo hedelmää. Näemme selviä merkkejä siitä, että aallonpohja on jo saavutettu. Olemme viimein ponnistamassa kohti kasvun aikaa ja paremmat ajat ovat edessä.”
Jotkut ennustelaitokset povaavatkin ensi vuodelle jopa 2 prosentin talouskasvua, mikä olisi erinomainen uutinen kitukasvuisessa Suomessa. VM on hiukan konservatiivisempi.
”Loppuvuosi on näyttänyt myös elpymisen merkkejä ja tämä on hyvä uutinen myös työmarkkinoille. Onhan työttömien määrä liian suuri maassamme.”
”Kuulemme myös säännöllisesti hyviä uutisia suurista investointipäätöksistä, viimeksi alumiiniteollisuudesta.”
”Loppuvuosi on näyttänyt elpymisen merkkejä.”
Euroopan edullisin sähkö on Purran mukaan Suomen valtti teollisuuden kilpailukyvylle ja investointien houkuttelemiselle. Eilen EKP laski ohjauskorkoa jälleen odotetusti. Alenevat rahoituskustannukset auttavat kotitalouksia ja yrityksiä kuluttamaan ja investoimaan.
Valtio kantaa oman vastuunsa esimerkiksi tiestön ja infrastruktuurin osalta – suuria rata- ja tiehankkeita on vireillä.
Talouskasvu vaatii Purran mukaan investointeja koneisiin, laitteisiin ja muuhun reaalipääomaan. Uusia tehtaita ja tuotantolaitoksia pitää uskaltaa rakentaa. Valtion tehtävä on myös taata vakaa ja ennustettava investointiympäristö. Koska syntyvyys on alhaista, tuottavuuden kasvu on ensisijaista.
”Investointien kautta pääsemme kasvuun. Tarvitsemme niitä lisää varsinkin yksityiselle sektorille. On luotava hyvän kierrettä ja kehää. Tässä kotitalouksien ja yritysten luottamuksella on keskeinen rooli.”
Sääntelyä ja byrokratiaa karsittava
Tulevan kevään puoliväliriihessä hallitus pohtii, mitä voitaisiin vielä tehdä kasvun eteen. Onhan julkisen talouden liikkumavara varsin pieni.
”Vaikka olisi hienoa tehdä radikaaleja verouudistuksia kasvua vauhdittamaan, valitettavasti meillä ei taida siihen olla suuria mahdollisuuksia.”
Yritysten sääntelytaakkaa on valtiovarainministerin mielestä aktiivisesti purettava ja turhaa byrokratiaa karsittava. Puoliväliriiheen hän haluaa listan selkeistä toimista, joilla puretaan sääntelyä ja hallinnollista taakkaa.
”Vaikka nämä eivät kasvutoimina kuulosta kovin seksikkäiltä, ne ovat keinoja, joilla oikeasti tulee vaikutuksia. EU-sääntelyn toimeenpanon osalta minimi riittää, ei yhtään kansallista päälle liimaamista.”
”Osuustoiminnalla on tärkeä rooli kasvun rahoittamisessa, kuluttajakaupassa ja raaka-aineiden tarjonnassa. Tarvitaan yhteisiä ponnistuksia”, kiteytti Purra.
