”Alussa tarjosimme apua ensisijaisesti yrittäjille, kuten yksinyrittäjille, jotta he pääsisivät kesken päivän asioimaan tai pitämään lomia. Samanaikaisesti huomasimme, että avun tarpeessa ovat erityisesti yksin asuvat ikäihmiset, omaishoitajat, veteraanit, lapsiperheet ja vammaiset”, kertoi Kirsti Lehtonen Osuuskunta Monitoimisenioreista OT-lehden haastattelussa vuonna 2022.
Jutuntekohetkellä Lehtonen oli osuuskunnan puheenjohtaja. Nykyisin puheenjohtajana toimii Ritva Puranen.
Yhdeksän eläkeläisen vuonna 2011 perustama osuuskunta tuottaa myös luvanvaraisia hoivapalveluita palveluseteliasiakkaille ja osallistuu kilpailutuksiin.
Monitoimisenioreiden palvelut kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin. Suurin osa osuuskunnan asiakkaista on yksityisasiakkaita, jotka maksavat itse palvelunsa.
”Huomasimme, että avun tarpeessa ovat erityisesti yksin asuvat ikäihmiset, omaishoitajat, veteraanit, lapsiperheet ja vammaiset.”
”Kotihoito ei pysty tekemään sitä, mitä me. Heillä on vain 15–20 minuuttia aikaa, kun me pystymme olemaan paikalla vähintään tunnin”, Lehtonen kuvailee.
Osuuskunta työskenteleekin yhteistyössä kotihoidon kanssa täydentäen välillä sen palvelua. Etelä-Karjalan hyvinvointialue (Ekhva) onkin osuuskunnan suurin asiakas.
Osuuskunnan 87 jäsenestä terveydenhoidossa työuransa tehneitä ammattilaisia on 20.
Lähes kaikki jäsenet tekevät asiakastyötä, vaikka he toimisivatkin myös hallinnollisissa tehtävissä. Jäsenistö on aktiivista, vaikka sairausjaksoja ja muita taukoja tulee, joka kuukausi yli 70 jäsentä saa palkkaa.
Kolmetoistavuotiaan osuuskunnan jäsenistö on ollut pysyvää: ja jäsenistön määrä on kasvanut joka vuosi.
”Yhdeksästä perustajajäsenestäkin on vielä viisi mukana. Jäsenten vaihtuvuus on toki luonnollista, kun kaikki ovat eläkeläisiä”, sanoo Lehtonen.
Monipuolinen osaaminen käyttöön
Osuuskunnassa hoidetaan kaikki yrityksen pyörittämiseen liittyvät tehtävät itse.
Monitoimiseniorien jäsenistöstä on löytynyt niin kirjanpitäjä, laskuttaja, palkanmaksaja, toiminnanjohtaja, talous- ja tietohallintovastaava kuin viranomaisvaatimusten edellyttämä terveysalan ammattilainen.
Työntekijät saavat saman tuntipalkan niin osuuskunnan asiakastyöstä kuin hallinnostakin.
Työskentelyn koordinointia hoitavat usein tiimit.
Tehtäväkohtaisia tiimejä ovat siivous- ja huoltotiimi, hoiva- ja avustustiimi sekä lapsiperhetiimi. Asiakaskontaktit ja työnvälityksen hoitaa keskitetysti kolmen jäsenen asiakaspalvelutiimi.
Palveluihin lukeutuvat muun muassa kotipalvelut, asiointiapu, ulkoilutus, saattoapu esimerkiksi lääkäriin, piha-, puutarha- ja lumityöt, pienet rakennus- ja kunnostustyöt sekä seurana-palvelut.
”Työntekijät saavat saman tuntipalkan niin osuuskunnan asiakastyöstä kuin hallinnostakin.”
Jäseneksi auttamisen halusta
”Jäsenyytemme perusteet ovat yleensä auttamisen halu, ylimääräinen aika ja halu olla yhteiskunnan toimiva jäsen. Asiakkaamme joutuvat luottamaan meihin täysin, kun avaavat meille kotinsa ovet”, Kirsti Lehtonen kertoo.
Hänen mukaansa osuuskunnan arvomaailmaan kuuluvat asiakkaan kunnioitus, rehellisyys, luotettavuus, täsmällisyys, vaitiolovelvollisuus, hyvä maine ja toiminnan laatu.
”Pyrimme aina siihen, että avustaja asuu lähellä asiakasta, jolloin säästetään matkakuluissa, joten jäsenten asuinpaikka on yksi avaintekijä jäsenvalinnassa.”
Jäsenistö kokoontuu useamman kerran vuodessa osuuskunnan kokousten lisäksi. Tapaamisissa kehitetään osuuskuntaa ja luodaan tulevaisuutta sekä niihin yhdistetään myös koulutussisältöjä esimerkiksi ensiavusta, it-asioista ja asiakaskokemuksen tärkeydestä.
Työhön ja hallintoon liittyvien kokoontumisten lisäksi osuuskunta järjestää koulutusta taitojen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä virkistystoimintaa.
”Yhteishengen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi olemme esimerkiksi tehneet sieniretkiä, käyneet kesäteatterissa, risteilleet Saimaalla, opiskelleet kalan fileerausta ja kukkien sidontaa”, Lehtonen luettelee.
Markkinointi toimii palvelusetelituottajaluettelon ja puskaradion kautta. Lehti-ilmoittelua on ajoittain.
Parhaiten asiakkaita tulee olemassa olevien asiakkaiden suosituksesta.
Yrityksen markkinoinnissa ollaan mukana somekanavilla, käymme esittäytymässä eläkeläisjärjestöille sekä järjestämme erilaisia infotilaisuuksia siellä missä ihmiset liikkuvat, osuuskunnasta kerrotaan.
”Yhteishengen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi olemme esimerkiksi tehneet sieniretkiä.”
Käyttökelpoinen ratkaisu muuallekin
Kirsti Lehtosen mukaan avuntarvetta on paljon ja yksi ratkaisu siihen olisi, että suurempi osa eläkeläisistä olisi vielä työelämässä voimavarojensa mukaan. Tähän Monitoimiseniorit on selkeä ratkaisu.
”Toiveeni on, että vastaavanlainen yritys olisi jatkossa kaikilla sote-alueilla. Meitä eläkeläisiä tarvitaan paikkaamaan puuttuvia käsiä ja samalla me pidämme toisia auttaessamme yllä omaa kuntoamme. Olemme valmiit jakamaan konseptiamme”, sanoo Lehtonen ja jatkaa:
”Jos joku on kiinnostunut perustamaan samanlaisen yrityksen toiselle alueelle, tarjoamme mielellään konsulttiapua.”
Samalla mallilla toimii jo Kymenlaaksossa erillinen Osuuskunta Monitoimiseniorit, Kouvola.
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran OT-lehdessä 2/2022 ja sitä on päivitetty lokakuussa 2024.
