Euroopan on valittava irtaantuminen yhteisestä, halvaantuminen tai yhdentyminen Euroopan kehityksessä, italialainen Mario Draghi korosti puheessaan europarlamentaarikoille syyskuussa.
Eurooppaa yhdistävinä arvoina ovat edelleen demokratia, vapaus, rauha, tasa-arvo kestävässä kehityksessä. Kilpailukyvyn parantamisen myötä eurooppalaiset arvot halutaan turvata jatkossakin.
Meneillään olevan Euroopan komission muodostamisen yhteydessä komissio on saanut kolme raporttia tulevan ohjelman valmisteluun. Keväällä valmistunut Italian entisen pääministerin Enrico Lettan raportti käsittelee Euroopan sisämarkkinoita
Maatalouden tulevaisuutta hahmottaa puolestaan strategisen dialogin raportti ja Euroopan unionin kilpailukykyä jo mainitun Draghin raportti. Tasavallan presidenttinä vuoden 2024 alkuun toimineen Sauli Niinistön raportin julkaisua taas odotetaan lokakuussa ja se käsittelee Euroopan siviili- ja puolustusvalmiuden parantamista.
Raportit ovat tärkeässä roolissa evästyksenä uuden komission ohjelman laatimiseen ja niistä on poimittu suoria tehtävänantoja tulevien komissaarien tehtävälistauksiin.
Eri raporteissa on myös paljon yhteisiä huomioita muuttuneesta maailmantilanteesta, sääntelyn vähentämisestä, siirtymästä vihreään ja digitaaliseen yhteiskuntaan, yritysten kilpailukyvyn parantamisesta sekä yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden parantamisesta.
”Raportit ovat tärkeässä roolissa evästyksenä uuden komission ohjelman laatimiseen.”
Tuontienergia riippakivenä
Draghin kilpailukykyraportissa korostetaan vaurauden perustana kestävää kilpailukykyä, taloudellista turvallisuutta, avointa strategista autonomiaa sekä reilua kilpailua kansainvälisillä markkinoilla.
EU on edelleen riippuvainen tuonnista esimerkiksi energian suhteen, mikä heikentää sen strategista autonomiaa. Raportti kertoo Euroopan menettäneen kilpailukykyään suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, mitä tulee jatkossa parantaa.
Vanheneva väestö ja tuottavuuden hidastuminen heikentävät Euroopan kilpailukykyä. Eurooppalaiset kuluttajat ovat olleet menettäjiä reaalitulojen suhteen koko 2000-luvun. Teknologisista uudistuksista ja innovaatioista suurin osa tulee muualta kuin EU:sta.
Kestävän kasvun edistämisellä Euroopalla ja Suomella on mahdollisuus menestyä. Tämä vaatii myös investointeja uuden luomiseen. Innovaatioita löytyy, mutta näiden kaupallistaminen ja monistaminen jäävät valitettavan usein puolitiehen, mitä raportissa korostetaan.
Geopoliittiset ja turvallisuushaasteet näkyvät maailmantalouden suhteiden kiristymisenä ja sotina, joista Eurooppakin on saanut osansa. Yhteinen kriisivalmius ja sen parantaminen suomalaisosaamisella voivat tarjota suomalaisyrityksille mahdollisuuksia.
”Riippuvuutta tuonnista on pystyttävä vähentämään kriittisten materiaalien ja energian osalta.”
Niinistön raportin julkistaminen lokakuussa voi avata kriisienhallintaan ja huoltovarmuuteen liittyvän osaamisen ja valmistautumisen kysyntää Suomessa enenevissä määrin.
Riippuvuutta tuonnista on pystyttävä vähentämään EU:n tasolla kriittisten materiaalien ja energian osalta. Kauppapolitiikkaa on mukautettava muuttuneeseen maailmantilanteeseen.
Lääkkeeksi tilanteeseen Draghi ehdottaa raportissaan Euroopan tavoitteen kirkastamista: eurooppalaisten yritysten toimintaedellytysten parantamista sääntelyä vähentämällä sekä yhteisten tavoitteiden mukaan toimimista. Raportti nostaa esiin myös tarpeen EU:n päätöksenteon päivittämisestä laajentuneessa EU:ssa.
Kilpailukyvyn parantamiseen raportissa ehdotetaan kilpailukykyrahastoa. Rahaston avulla voitaisiin rahoittaa investointeja EU:n laajuisesti ja ehkäistä jäsenmaiden valtiontukikilpailua.
Rahaston ja investointiohjelman suuruus on valtava, vuositasolla jopa 800 miljardia euroa. Yhteisvelkaa ei nykyinen hallitus kuitenkaan kannata.
Asialistalla Ukraina, vihreä siirtymä, tekoäly…
Raportti kirkastaa vahvan muutoksen tarpeen ja pitää kilpailukyvyn parantamisen välttämättömänä, mikäli eurooppalaiset arvot ja toimintamalli halutaan säilyttää.
Investointiohjelman toteuttaminen ja jäsenmaiden sitouttaminen on uuden komission tehtävänä. Tämä ei toki ole ainut menoerä EU:ssa tulevalle rahoituskaudelle, kun huomioon otetaan myös muun muassa puolustus ja Ukrainan tuki sekä jälleenrakentaminen.
Suomalaisyrityksillä on paljon tarjottavaa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Varmaa, on että vihreä siirtymä on uuden komission ohjelmassa jatkossakin. Suomalaisyritysten korkea osaaminen ja teknologia ovat vientivaltteja.
Digitalisaation hyödyntäminen ja sekä tekoälyn luomat mahdollisuudet ovat myös tulevaisuuden vientivaltteja, joissa suomalaisten osaaminen on hyvää tasoa.
”Suomalaisyrityksillä on paljon tarjottavaa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon.”
Suomessa pystytään lisäämään puhtaan energian tuotantoa. Tuulivoimahankkeet sekä aurinkoenergian rakentaminen luovat investointeja ja elinvoimaa harvaan asutuille alueille. Teollisuudelle ne puolestaan tarjoavat edullisempaa energiaa.
Suomen mahdollisuuksia ovat myös hiilenpoiston osaamisen hyödyntäminen tulevaisuudessa sekä teknologian kehittäminen ja kaupallistaminen yhä suuremmassa mittakaavassa.
Tulevan komission ohjelma valmistunee ensivuoden alkuun mennessä. Komissaariehdokkaiden kuulemiset, mukaan lukien myös kilpailukyvystä vastaavan ranskalaisen Stephane Sejournen, ovat alkavat marraskuussa. Uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä päätetään kesällä 2025.
Kirjoittaja on EU-asiantuntija Pellervon, MTK:n ja SLC:n Brysselin toimistossa.
