Tervia: Osuustoiminnalla ratkaisuja lääkäripulaan

Tervia tuottaa lääkäripalveluja puolen Suomen kokoisella alueella. Viiden sairaanhoitopiirin omistama osuuskunta haluaa tehdä erikoissairaanhoidon palveluista tasalaatuisia, mahdollistaa palvelut lähellä asiakkaita ja sitouttaa lääkäreitä töihin julkiselle sektorille.

Teksti Hanna Moilanen | Kuvat Vesa Ranta
Jaa artikkeli

Lääkärin virka on auki jo viidettä kertaa, eikä ainuttakaan hakemusta saavu. Ylilääkärin aika menee sijaisten epätoivoiseen etsiskelyyn. Lääkäreitä välittävät yksityiset firmat laskuttavat palveluistaan suolaista hintaa, johon varatut määrärahat eivät tahdo riittää.

Monissa Suomen keskussairaaloissa ja kunnissa on tuskailtu lääkäripulan kanssa jo pitkään. Ongelma siirtyy perintönä uusille hyvinvointialueille.

Pohjoisessa Suomessa päätettiin viitisen vuotta sitten kääriä hihat ja lähteä ratkomaan asiaa tiivistämällä sairaanhoitopiirien välistä yhteistyötä. Asiaa selvitettiin, ja konsulttiyhtiö esitteli neljä vaihtoehtoista mallia: väljä sopimusyhteistyö, liikelaitos, osuuskunta tai osakeyhtiö. Ratkaisumalliksi valittiin osuuskunta.

”Osuuskunta kuulosti paremmalta julkiselle sektorille kuin osakeyhtiö”, Tervian lääketieteellinen johtaja Heikki Wiik sanoo.

Lisäksi osuuskunnasta ja in house -tytäryhtiöstä koostuva rakenne mahdollisti myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mukaan ottamisen, vaikka siellä suurin osa erikoissairaanhoidosta on ulkoistettu yksityiselle toimijalle.

”Osuuskunta kuulosti paremmalta julkiselle sektorille kuin osakeyhtiö.”

Tavoitteena tasalaatuinen hoito

Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue koostuu viidestä sairaanhoitopiiristä ja kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta. Se tuottaa erityistason sairaanhoitoa Kokkolasta ja Kajaanista lähtien aina Utsjoelle asti.

Sairaanhoitopiirien omistaman Tervian tavoitteena on helpottaa osaajapulaa alueella ja jakaa osaamista keskussairaaloiden välillä. Idea on, että alueen keskussairaaloissa työskentelevät lääkärit voivat käydä Tervian kautta tekemässä työkeikkoja alueen muissa sairaaloissa.

Taustalla on vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Erikoissairaanhoidon palveluista halutaan tasalaatuisia koko alueella.

”Jos ihminen sairastuu Kajaanissa, Oulussa tai Rovaniemellä, hänen tulee saada sama ja viimeisimmän tiedon mukainen hoito”, Wiik linjaa.

Lisäksi tavoitteena on vahvistaa julkisen sektorin asemaa ja tehdä siitä erikoislääkäreille houkuttelevampi paikka työskennellä.

Tervian lääkärit ovat töissä alueen sairaaloissa eli kokonaan ulkopuolelta tulevia, pelkästään keikkailevia lääkäreitä ei rekrytoida.

Urologi Ville Virta ja Ulla-Maija Hanhela Tervia osuuskunnasta.

Uutta haastetta työhön

Plastiikkakirurgian erikoislääkäri Anna-Leena Haataja työskentelee Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa. Vuoden 2021 aikana hän kuitenkin kävi 8 kertaa töissä Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa Tervian palkkalistoilla.

Työkeikat kestivät kaksi tai kolme päivää kerrallaan, ja ne ovat lääkäreille lomapäiviä tai palkatonta vapaata omasta virkatyöstä.

Haataja on työskennellyt Rovaniemellä jo 16 vuotta ja sitä ennen Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Halu kokeilla uutta innosti hänet mukaan Tervian osaamispooliin ja palkkalistoille.

”Henkisen vireyden kannalta on terveellistä käydä välillä töissä vieraassa ympäristössä uusien ihmisten ja erilaisten tietojärjestelmien kanssa. Tämä on leikkisästi sanottuna dementian ennaltaehkäisyä, etten rutinoidu liikaa”, Haataja sanoo.

Rovaniemellä plastiikkakirurgian henkilöstö- ja potilasjonotilanne on hyvä. Tämä mahdollisti Haatajan siirtymisen avuksi toiseen keskussairaalaan.

Haataja käy Kajaanin keikoilla yhdessä ortopedipuolisonsa kanssa. Käyntipäivät on saatu soviteltua samoihin ajankohtiin, joten pariskunta on pystynyt kulkemaan työmatkat yhdessä.

”Tarkoitus on jatkaa töitä Terviassa tänäkin vuonna. Työkeikkoja tehdään vastaanottavan sairaalan tarpeen mukaan. Toistaiseksi meidän on mahdollista olla käytettävissä”, Haataja tiivistää.

”Työkeikkoja tehdään vastaanottavan sairaalan tarpeen mukaan. ”

Kustannukset pidetään kurissa

Alkuun jäsenet pääomittivat uutta yritystä väkilukuun suhteutetuilla summilla. Nykyisin sairaanhoitopiirit ostavat lääkäripalvelua Tervialta tarpeen mukaan.

”Toiminta on tehostunut. Ennen eri erikoisalojen lääkärit soittelivat ristiin rastiin, kun huomasivat, että tekijöistä on pulaa. Siinä oli valtava säätäminen ja se vei kaikkien aikaan. Nyt meillä on yhden luukun periaate”, Wiik kuvaa.

Tervia maksaa lääkäreilleen kilpailukykyistä palkkaa, mutta sen tulisi silti tulla omistajajäsenille eli sairaanhoitopiireille aiempaa edullisemmaksi. Wiikin mukaan kaikkein kalleimmat konsultit on jo saatu karsittua pois.

Tarkempaa seurantaa ja selvitystä sairaanhoitopiirien kulujen kehityksestä ei ole vielä tehty. Tervian toimitusjohtajan Erja Jaatisen mukaan tästä on kuitenkin keskusteltu hallituksesta ja asiaa on pidetty tärkeänä.

”Pyrimme olemaan vakaa yhteistyökumppani ja pitämään kustannukset kurissa. Emme nostaneet hintoja tälle vuodelle, vaikka palkankorotuksia on todennäköisesti tulossa”, Jaatinen sanoo.

Tervian tavoitteena on helpottaa osaajapulaa alueella ja jakaa osaamista keskussairaaloiden välillä.

Hallinto hoidetaan tehokkaasti

Tervian liikevaihto oli vuonna 2021 noin 1,5 miljoonaa euroa. Palkkalistoilla on noin 90 lääkäriä, jotka edustavat reilua 20 lääketieteen erikoisalaa.

Hallinnollinen arki pyörii minimihenkilöstöllä. Jaatinen on ainut kokoaikainen työntekijä. Lääketieteellisenä johtajana työskentelevä Wiik hoitaa tehtävää osa-aikaisesti muiden virkatöiden ohessa.

”Kommunikaatio ja keskustelu ovat tärkeimmät työvälineet.”

Erja Jaatinen tekee palvelusopimukset keskussairaaloiden kanssa ja työsopimukset lääkärien kanssa. Hän valmistelee asiat osuuskunnan ja tytäryhtiön hallituksille ja toimeenpanee niiden päätökset. Talousasiat ja palkanlaskennan hoitaa julkisomisteinen talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tarjoava Monetra.

Haastavimpia ovat tilanteet, joissa Tervia ei pystykään toimittamaan niin paljon lääkäripäiviä kuin jonkin sairaalan kanssa on sovittu.

Silloin Wiik lähtee keskustelemaan kyseisen sairaalan kanssa ja etsimään yhdessä ratkaisua.

”Kommunikaatio ja keskustelu ovat tärkeimmät työvälineet”, Jaatinen pohtii.

Luottamuksen rakentaminen oli jalkatyötä

Suurin menestystekijä Tervian taustalla näyttää olevan onnistuminen keskinäisen luottamuksen rakentamisessa. Taustalla toki oli jo valmiita yhteistyörakenteita, mutta myös keskinäistä kilpailua osaajista.

”Alussa keskussairaalat pelkäsivät, että uuden mallin myötä kaikki haluavat asioida Oulussa ja kukaan ei hae enää virkaa esimerkiksi Kajaanissa. Mutta toisaalta ei hakijoita ollut ennenkään”, Wiik muistelee.

Luottamuksen rakentaminen oli konkreettista jalkatyötä. Wiik laskee, että hänellä on muistitikulla tallessa 130 sidosryhmille pidettyä diaesitystä.

”Ramppasin keskussairaaloissa matkasaarnaajatyylillä. Kävin Lääkäriliitossa, eduskunnassa ja vaikka missä muuallakin. Iso työ oli saada osuuskunta pystyyn ja toimintaan”, Wiik muistelee.

Wiik ei myöskään lähtenyt kasaamaan osuuskuntaa tyhjästä. Hän oli jo pitkään työskennellyt kirurgian hallintolääkärinä ja vastuualuejohtajana Oulussa sekä ollut mukana Lääkäriliiton kuvioissa.

Lisäksi hän on vastannut vuodesta 2006 lähtien Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan johtamiskoulutuksesta ja opettanut johtamista suurelle joukolle lääkäreitä.

”Minun ei erityisemmin tarvinnut esitellä itseäni. Kaikki tuntevat apinan, vaikka apina ei tunne ketään. Itselläni oli valmis verkostoetu tähän tehtävään.”

Hallinnollinen arki pyörii Terviassa minimihenkilöstöllä.

Omistajapohja vaihtuu

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka ovat vastanneet vuoden 2023 alusta lähtien sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen tehtävien järjestämisestä. Tehtävät ovat olleet tähän asti kuntien vastuulla.

Hyvinvointialueiden kautta tuleva toimintaympäristön muutos ei huolettanut Terviassa haastatteluntekohetkellä alkuvuodesta 2022. Toimiville ratkaisuille on tarvetta jatkossakin, ja vanhat haasteet eivät katoa mihinkään.

”Kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat työnsä, omistajapohjan muutos hoidetaan teknisesti”, Jaatinen sanoo.

Parhaillaan Terviassa suunnitellaan päivystysmahdollisuutta. Tiimeille ollaan myös suunnittelemassa kannustimiin pohjaavaa uutta palkkamallia. Palveluvalikoimaan on myös lisätty eläköityneiden lääkärien palkkaaminen.

Työntekijät ovat tähän asti olleet lääkäreitä, mutta hoitajien tai sosiaalipalvelujen ammattilaisten palkkaaminen on mahdollista jatkossa.

Entä miten niille keskussairaaloille kävi, joissa oltiin huolissaan osaajien keskittymisestä Ouluun? Wiikin ja Jaatisen mukaan ei niinkään huonosti.

Muutamia esimerkkejä on jo siitä, että yksittäinen lääkäri on käynyt ensin keikkailemassa Tervian kautta Kajaanissa ja Rovaniemellä. Kun siellä tuli myöhemmin virka auki, kyseinen lääkäri haki paikkaa ja hänet valittiin tehtävään.

”Tervian kautta pääsee tutustumaan toisiin keskussairaaloihin ja kaupunkeihin. Se voi helpottaa päätöstä hakea vakituisempaa työtä, jos kaikki sujuu hyvin”, Jaatinen pohtii.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran OT-lehdessä 1/2022

Left Menu Icon
Right Menu Icon