Sota Ukrainassa ja talouden yleinen epävarmuus varjostivat edelleen vuotta 2023. Liikevaihto kasvoi kaikissa osuusmeijereissä lähinnä maidon hinnan nousun myötä. Kaksitoista osuusmeijeriä teki positiivisen liiketuloksen.
Valioryhmän hankintaosuuskuntien liiketulos jäi tappiolliseksi – Evijärven osuusmeijeriä lukuun ottamatta – mutta tilikauden ylijäämä muuttuu kuitenkin useimmilla valiolaisilla osuuskunnilla reilusti positiiviseksi Valio Oy:n maksamien osinko- ja korkotuottojen myötä.
Valion onnistuminen vaikeana toimintavuonna näkyy siten osuuskuntien kokonaistuloksessa. Tuottajajäseniä palvelevien Valmakauppojen liikevaihdon osuus tuloksesta oli Valioryhmässä huomattava, mitä kuitenkin haastaa kiristyvä kilpailu ja verkkokaupan kasvu.
”Valion onnistuminen vaikeana toimintavuonna näkyy osuuskuntien kokonaistuloksessa.”
Maidontuotannon tarvikkeiden lisäksi Valmakauppojen valikoimassa on muun muassa kotitalouksien pesuaineita ja elintarvikkeita.
Myös suurella osalla Arla Suomen osuusmeijereistä voitollinen liiketulos perustui maidon myyntiin ja myymäläliiketoiminnan tuloihin.
Kuusamon Osuusmeijerin saneerausohjelma eteni vuoden aikana suunnitelman mukaisesti. Tilityskyky oli kuitenkin heikohko, minkä takia osuusmeijeriin on ollut vaikea saada alalle uusia tuottajia.
Maitomaan liiketulos kääntyi puolestaan kasvuun uuden toimitusjohtajan luotsaamana.
Maitotilat kasvavat hurjaa vauhtia
Meijereiden vastaanottama maitomäärä väheni Suomessa kaikkiaan vajaan prosentin. Luomumaidon tuotanto supistui jopa yhdeksän prosenttia.
Maitotilojen määrä laski reilut kahdeksan prosenttia, maidontuotantotiloja oli 4360 vuonna 2023 ja määrä painui keväällä 2024 jo alle neljän tuhannen.
Valioryhmä on saavuttanut vuonna 2021 aloitetun sopimustuotannon tavoitteensa hyvin. Maitomäärän pienenemisen vuoksi sopimusmääriä voitiin myöntää lisää investoiville tiloille ja myös tuottavuuden kasvun perusteella sopimusmääriä korotettiin.
Entistä suurempi osa Suomen maidontuotannosta tapahtuu lypsyrobottitiloilla. Esimerkkinä hieman valtakunnan keskimääräiset luvut ylittävä Pohjolan Maito, jolla 36 prosenttia maitotiloista oli vuonna 2023 lypsyrobottitiloja, mutta maidosta 64 prosenttia lypsettiin robottitiloilta.
”Entistä suurempi osa Suomen maidontuotannosta tapahtuu lypsyrobottitiloilla.”
Maitotilojen keskimääräinen maidontuotanto kasvoi merkittävästi, koska tilakoko, lehmien lukumäärä ja tuotostaso ovat nousseet.
Arla Suomen maitotilat tuottivat maitoa keskimäärin 573 000 litraa vuodessa, suurimpana Kaustisen Osuusmeijeri, jonka 39 tuottajaa tuottivat maitoa keskimäärin lähes 800 000 litraa vuodessa.
Valioryhmän tilat tuottivat maitoa hieman vajaat 500 000 litraa vuodessa.
Maitokolmion maidon vastaanotto Toholammilla kasvoi lähes kolme prosenttia, sillä tuottajamäärä laski vähemmän kuin valtakunnallisesti keskimäärin, ja tilakokokin kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti.
Maitokolmion tila tuotti keskimäärin maitoa 685 000 litraa vuodessa.
Näkymät tälle vuodelle
Navettarakentamisen investoinnit hiipuivat jo vuonna 2022 erityisesti kustannusten nousun ja uuden EU-rahoituskauden hitaan käynnistymisen myötä.
Myös muun rahoituksen saaminen rahoituslaitoksilta on koettu haasteelliseksi tiukentuneen sääntelyn vuoksi.
Osuuskunta Maitosuomi muun muassa kertookin pyrkineensä yhteistyöhön pankkien kanssa niin, että investointien toteutus olisi mahdollisimman sujuvaa.
Osuuskunnat ennakoivat maitomäärän laskevan jo tänä vuonna investointien määrän vähäisyyden vuoksi.
Se taas tuo haasteita hankintaosuuskuntien ja jalostavien laitosten toimintaan. Uusia yrittäjiä tarvitaan maitoalalle tuotannon ylläpitämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi.
”Osuuskunnat ennakoivat maitomäärän laskevan jo tänä vuonna.”
Luomumaidon kysyntä nähdään yleisesti haasteellisena kuluttajien siirtyessä yhä enenevässä määrin edullisimpiin tuotteisiin.
Samalla Private Label -tuotemerkkien asema on vahvistunut kuluttajahintojen nousun myötä, mikä osaltaan kiristää kilpailua kuluttajamarkkinassa. Maitokolmio kuitenkin esimerkiksi hyödyntää tätä markkinaa.
Maitotuotteiden kulutus kasvaa yhä EU:ssa ja erityisesti Kaakkois-Aasiassa; Vietnamissa, Thaimaassa ja Malesiassa.
Suomi voisi hyvin ottaa osansa tästä markkina-alueesta.
Hajautettu tuotanto tukee huoltovarmuutta
Huoltovarmuuden kannalta tarkastellen osuuskuntapohjainen maidon tuotanto ja jalostus on hienosti hajautettu Suomessa. Valioryhmällä on yhteensä 12 jalostuspaikkakuntaa eri puolella maata.
Muutosneuvottelujen myötä Valio kuitenkin keskittää toimintojansa ja on ilmoittanut siirtävänsä Helsingin mehutehtaan ja viime vuonna ostamansa Plantin Turun toiminnot Riihimäelle.
Arla Suomen osuusmeijereiden vastaanottaman maidon jalostuksen hoitaa Arla Oy Sipoossa ja Hämeenlinnassa.
”Huoltovarmuuden edistämistä on myös vastuullisuuteen panostaminen.”
Maitomaa toimii Suonenjoella, ja Maitokolmio jalostaa maidon Toholammilla ja Sievissä muun muassa juotaviksi maidoiksi ja välipalatuotteiksi. Satamaidon maidot jalostetaan Ulvilassa ja Hirvijärven maidot Jalasjärvellä Juustoportissa.
Huoltovarmuuden edistämistä on myös vastuullisuuteen panostaminen.
Jokaisella osuusmeijerillä on oma vastuullisuusohjelmansa, joiden puitteissa maitotilat tekevät muun muassa hiilijalanjäljen laskentaa ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä.
Osuuskunnat satsaavat erityisesti energiainvestointeihin.
Tilaa monen kokoisille osuuskunnille
Suomen meijeriosuuskunnat ovat tuottajamäärillä ja liikevaihdolla mitattuna hyvin erikokoisia. Valioryhmässä on viisi hankintaosuuskuntaa, ja niistä suurimmalla Osuuskunta Maitosuomella oli 1650 maidontuottajaa ja pienimmällä Evijärven Osuusmeijerillä oli 18 tuottajaa vuonna 2023.
Yhteensä Valioryhmän 3 200 tuottajaa tuottivat Suomen maidosta noin 80 prosenttia. Arla Suomi -yhteistyöryhmässä mukana oli kymmenen meijeriä, joista viisi osuustoiminnallista.
Suurin näistä on Hämeenlinnan Osuusmeijeri, jolla oli 57 tuottajaa, ja pienimmällä Porlammin meijerillä oli 7 tuottajaa.
Lisäksi Suomessa toimii vielä kuusi itsenäistä osuusmeijeriä, joista suurin oli Maitomaa, 116 tuottajaa, ja pienin Ålands Meijeri, 13 tuottajaa, Maitokolmion ja Satamaidon sekä Kuusamon ja Hirvijärven Osuusmeijereiden tuottajamäärät vaihtelivat tällä välillä.
