Helsingin Arvopaperipörssi on henkitoreissaan, jos eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajaa Risto Murtoa on uskominen. Murto totesi keväällä, että eläkeyhtiöt eivät pian voi enää sijoittaa suomalaisen pörssin osakkeisiin, koska ne tuottavat huonommin kuin sijoitukset ulkomaille.
Ulkomaisia sijoittajia Nasdaq Helsinki näyttää kuitenkin edelleen kiinnostavan, mistä osinkovirta ulkomaille on selvä merkki.
Isojen osuuskuntien toimialoilla – metsä, kauppa, pankki – pörssiyhtiöt maksavat tämänkin vuoden aikana osinkoina ulkomaille useita miljardeja euroja.
Pörssin ja Suomen vaiva on yhteinen
Helsingin pörssin jo vuosia kestänyt muita huonompi kurssikehitys johtuu monista syistä, mutta suurin niistä lienee kasvun puuttuminen.
Huonoa kehitystä vielä lisäävät Venäjä, inflaatio, lakot ja korkotaso.
Ei ihme, että pörssilistalle saadaan uusia yrityksiä vain nimeksi.
Pörssimme kaipaakin suuria, nopeasti kasvavia digi/teknologiayhtiöitä, kuten USA:ssa, ja suuria lääkeyhtiöitä, esimerkkinä Tanska.
”Yhtä ihmelääkettä Suomen ja pörssin vaivaan tuskin löytyy.”
Talouskasvun puute vaivaa myös koko suomalaista yhteiskuntaa. Meiltä puuttuu isoja teollisia investointeja, joita viime vuosina ovat tehneet lähinnä vain Metsäliitto ja energiateollisuus.
Odotamme yhä sähköistymiseen liittyviä jätti-investointeja ulkomailta.
Yhtä ihmelääkettä Suomen ja pörssin vaivaan tuskin löytyy. Tarvitaan parempi yhdistelmä osaavaa työvoimaa, hyvää investointiympäristöä ja taitavasti johdettua yritystoimintaa.
Kaikkia näitä on mahdollisuus löytää myös kotimaasta.
Tarjolla halpoja osakkeita
Suomalaiset pörssiyritykset ovat kasvun sijaan hakeneet viime vuosina parempaa kannattavuutta ja pääosin onnistuneetkin siinä.
Nämä ”arvoyhtiöt” ovat sijoittajien silmissä vähemmän arvostettuja verrattuna ”kasvuyhtiöihin”, joiden kursseihin on leivottu sisään valtava odotus liikevaihdon ja voittojen kasvusta.
Niinpä sijoittamisen suomalaiset huippuasiantuntijat pitävät suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita juuri nyt huippuedullisina. Esimerkiksi Proprius Partnersin Mika Heikkilä sanoi olevansa niin hölmö, että perusti keväällä Suomeen sijoittavan arvorahaston.
UPM, Kesko ja Nordea osingonmaksajina ulkomaille
Metsäteollisuuden, kaupan ja pankkiliiketoiminnan aloilla toimii Suomessa sekä osuuskuntia että pörssilistan osakeyhtiöitä.
Osuuskuntien omistus on ja pysyy Suomessa, mutta pörssiyhtiöiden ulkomaalaisomistuksen määrä vaihtelee yhtiöittäin ja vuosittain.
Rajusti halventuneet osakkeet kuten Tokmanni Oyj ovat kiinnostaneet viime aikoina myös suomalaisia sijoittajia niin paljon, että niiden ulkomaalaisomistus on vähentynyt.
”Osakeannit investointeihin ovat olleet viime vuosina valitettavan harvinainen ilmiö.”
Ulkomaalaisomistuksen kasvu ei sinällään tuo yhtään lisärahaa pörssiyritykselle itselleen, kun rahat osakkeen ostajalta saa myyjä. Mahdollisuuksia rahoittaa investointeja osakeannilla tällainen omistusmuutos voi lisätä.
Osakeannit investointeihin ovat kuitenkin olleet viime vuosina Suomessa valitettavan harvinainen ilmiö.
Helsingin pörssin suurissa kansainvälisissä pörssiyhtiöissä on merkittävä ulkomaalaisomistus ja sen myötä iso osa yritysten osingoista siirtyy joka vuosi ulkomaille.
UPM:n, Keskon ja Nordean osinkoja maksetaan vuoden 2024 aikana ulkomaisille omistajille seuraavasti (osakeomistuksen osalta lähde Euroclear 30.6.2024):
Omistuksella on väliä
Suomalaisen yhteiskunnan ja kansantalouden menestys on paljolti kiinni yritysten menestymisestä. Kun kansainvälisessä yrityksessä tehdään investointipäätöksiä, tehtaat sijoitetaan herkästi pääomistajien kotimaahan.
Oli tuskin sattumaa, että SSAB:n uusin investointi päätettiin tehdä Ruotsiin.
Avainkysymys on, miten pystytään lisäämään suomalaista omistusta. Pörssiyrityksiin voivat sijoittaa lisää suomalaiset kotitaloudet, yritykset ja valtio.
Mutta jo pörssi ei tokene, osuuskunnille on jatkossa tarjolla vielä isompi rooli investoijana ja suomalaisen omistuksen kerryttäjänä.
