Ratkaisevaa on myös kysynnän kehitys. Markkinakorkojen nousun taittuminen ja kotitalouksien ostovoiman kohentuminen toki nostavat yksityistä kulutusta, mutta kuluttajien luottamus omaan taloudelliseen tilanteeseen on vielä verraten heikkoa.
Elintarvikkeiden aiempaa korkeampi hintataso on muuttanut lihatuotteiden kulutusta ja ostotottumuksia, kun kulutusta siirtyi edullisempiin tuotteisiin.
Lihan ja lihatuotteiden kuluttajahinnat laskevat kuitenkin maltillisesti tänä vuonna, mikä oletettavasti vahvistaa lihan arvo-osien kysyntää.
”Elintarvikkeiden aiempaa korkeampi hintataso on muuttanut lihatuotteiden kulutusta.”
Suurimmat lihatalot – Atria, HKFoods ja Snellman – onnistuivat viime vuonna kaikki liikevaihdon kasvattamisessa, kun HKFoodsin osalta huomioidaan yrityskauppojen jälkeen jatkuvat toiminnot.
Myös vertailukohtainen liiketulos oli plussan puolella. Liikevaihdolla tarkasteltuna voimasuhteet ovat kuitenkin muuttuneet.
Atria on liikevaihdolla mitattuna noussut suurimmaksi alan toimijaksi, HKFoods on yrityskauppojen jälkeen palannut vahvemmin kotimarkkinayritykseksi. Viimeisimpänä Tanskan toimintojen myynti, jonka odotetaan toteutuvan kuluvan vuoden aikana.
Snellman puolestaan on parissa vuodessa kasvattanut liikevaihtoaan yli viidenneksellä, mikä kertoo hintojen nousun lisäksi volyymin kasvusta.
Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Atria paransi tulostaan vuotta aiemmasta. Erityisesti Ruotsin osalta liikevaihdon kasvu kohensi tulosta, mutta Suomen osalta liikevaihto laski.
HKScanin rakenteellisten muutosten jälkeen nykyisen HKFoodsin jatkuvien toimintojen liikevaihto ja vertailukelpoinen liiketulos kasvoivat vuoden alkupuoliskolla.
Myytyään Ruotsin liiketoimintonsa keväällä 2024 HKScan päätti muuttaa yhtiön toiminimen HKFoodsiksi.
Pörssinoteerattujen Atrian ja HKFoodsin suurimmat omistajat ovat osuuskuntia. Atriasta suurimman osan omistaa Itikka osuuskunta yhdessä Lihakunnan ja Pohjanmaan Lihan kanssa.
LSO osuuskunta on puolestaan HKFoodsin suurin omistaja.
Maatalouden rakennemuutos sekä kotieläintalouden vaikea taloustilanne näkyvät vääjäämättä osuuskuntien jäsenmäärän vähenemisenä. Viime vuoden tuloksista osinkoa omistajilleen maksoi vain Atria.
Lihan tuottajahinnat ovat laskusuuntaisia mutta pysyvät edelleen pitkän ajan keskiarvoa korkeammalla.
Rakentamisen kohonneet kustannukset, CAP-rahoituskauden vaihdos, rahoituksen saatavuus ja kotieläintilojen taloudelliset haasteet ovat hidastaneet alkutuotannon investointeja viime vuosina.
Viime vuonna sianlihan tuotanto väheni jopa seitsemän prosenttia. Kotimainen kulutuskin laski, mutta vähemmän. Tämä on kaventanut tuotannon määrää suhteessa kotimaiseen kulutukseen.
”Taloudelliset haasteet ovat hidastaneet alkutuotannon investointeja viime vuosina.”
Valmisruokasektorista vahvistusta markkina-asemaan
Pidemmän aikavälin näkymässä lihan kulutus Suomessa on maltillisessa laskussa. Tämä näkyy erityisesti punaisessa lihassa, sillä siipikarjanlihan kulutuksen kasvun ennakoidaan jatkuvan.
Sekä Atria että HKFoods tähyävät osaansa tästä kasvusta. Atria vastaa kysynnän kohenemiseen uudella siipikarjatehtaalla Nurmossa, ja HKFoods on investoinut siipikarjaleikkaamon kehittämiseen Raumalla.
Tilanteessa, jossa lihan ja lihatuotteiden kotimarkkina ei kokonaisuudessaan juuri kasva, lihatalojen on luontevaa ja jopa välttämätöntä laajentaa tuoteportfoliota valmisruokasektorille ja profiloitua entistä monipuolisemmiksi ruokataloiksi.
Valmisruokien painoarvo kuluttajien ostoskorissa on kasvanut merkittävästi (lähes 9 %).
Valmisruokasektorin merkitystä lihayhtiöille kuvaa Atrian yrityskauppa, kun se alkuvuonna osti valmisruokayhtiö Goohin Lantmännen Cerealialta.
HKFoods puolestaan investoi Euran yksikköönsä kypsien tuotteiden valmistuslinjan. Myös Snellman menestyi valmisruokaliiketoiminnallaan Ruotsissa.
Kasvuun tarvitaan vientiä
Viennin osuus lihatalojen liikevaihdosta on ollut turhankin vaatimatonta; viime vuonna lihan ja lihatuotteiden viennin arvo oli vajaat 200 000 euroa, tuonnin lähes kaksinkertainen.
Viennin muutokset näkyvät suoraan lihateollisuuden rahavirrassa. Kotimaisen kulutuksen vähentyessä kasvua ja lisäeuroja onkin haettava tuoteportfolion monipuolistamisen lisäksi viennistä.
Potentiaalisia vientituotteita ovat lisäarvotuotteet kuten tietyt ruhon osat, jota ei syödä kotimaassa. Sekä Atria että HKFoods tähyävät siipikarjanlihalla Kiinan markkinoille.
”Viennin muutokset näkyvät suoraan lihateollisuuden rahavirrassa.”
Tämän mahdollistaa Suomen ja Kiinan välille viime vuoden lopulla solmittu vientiehtosopimus.
Sianlihan vienti muodostaa merkittävän osan lihatuotteiden viennin kasvupotentiaalista. Kotimaisen kulutuksen vähentyessä viennin merkitys korostuukin alan pitämisenä elinvoimaisena.
Liha-alan viennin suhdanneherkkyydestä kertoo sianlihan viennin nopea kasvu Kiinaan ja sittemmin sen painoarvon pieneneminen.
Uusia avauksia muihin kohdemaihin tarvitaan; esimerkiksi Vietnam on jo hyväksynyt sian- ja siipikarjanlihan tuonnin Suomesta.
Vastuullisuus strategian ytimessä
Lihatalot ovat sitoutuneet ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteisiin arvoketjuissaan, ja vastuullisuustyötä tehdään yhdessä sopimustuottajien kanssa. Vastuullisuus-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita edistetään lukuisin eri hankkein, sitoumuksin ja toimenpitein.
Pakkausten kierrätettävyyteen ja biopohjaisten materiaalien käyttöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Myös työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat keskeisessä roolissa sosiaalisen vastuun näkökulmasta.
Kannattavuuden kannalta keskeistä on tuottavuuden parantaminen ja kustannusten hallinta.
Tuottavuuden kehittämiseksi sekä kestävyys- ja vastuullisuustavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vahvaa innovaatiotoimintaa ja koko arvoketjuun kohdistuvaa tutkimus- ja kehittämispanostusta.
Olennaista myös on, onnistutaanko vastuullisuudesta rakentamaan lisäarvoa niin koti- kuin vientimarkkinoilla.
