OT-lehti tarkasteli nyt ensi kertaa pk-sektorin osuuskuntia, joiden liikevaihto oli yli 10 miljoonaa euroa. Tämän kokoluokan osuuskuntia löytyi yhteensä viisi kappaletta.
Ykkössijan vei liikevaihdolla mitattuna Salok Osuuskunta, jonka perusti joukko sähköurakoitsijoita jo vuonna 1966. Sen 38 jäsenyritystä ovat erikoistuneet talotekniikan suunnittelu-, asennus- ja huoltotöihin. Kärkisijastaan huolimatta osuuskunnan liikevaihto pieneni 49 miljoonaan euroon edellisvuoden 61 miljoonasta.
”Salokin liikevaihto laski, koska pääomasijoittajat ostivat kolme jäsenliikettämme ja yhteistyö niiden kanssa samalla päättyi”, toimitusjohtaja Ilkka Anonen kertoo.
Tilanne rakennusalalla jatkuu sekin heikkona. Kun tarjouskyselyitä alkaa taas tulla urakoitsijoille, menee helposti puoli vuotta ennen kuin työt alkavat.
”Korkojen lasku on piristänyt korjausrakentamista.”
”Urakoitsijoiden taseet ovat melko hyvässä kunnossa aiempien hyvien vuosien ansiosta, mutta nyt luottoriski alalla kasvaa.”, muistuttaa Anonen.
Myös alueelliset erot rakentamisessa ovat suuria, esimerkiksi uudisrakentaminen keskittyy pääkaupunkiseudulle.
Korkojen lasku on kuitenkin piristänyt korjausrakentamista ja lisännyt jonkin verran myös esimerkiksi aurinkopaneelien ja ilmalämpöpumppujen myyntiä.
Anonen odottaakin suhdanteiden paranevan vuoden 2025 alkupuolella.
Kodinkonemyyjien valttina paikallisuus
Toiseksi suurin liikevaihdoltaan oli Kauppiasosuuskunta Veikon Kone 21 miljoonalla eurollaan. Kodintekniikan myyntiin erikoistuneen Veikon Kone -kauppaketjun kokonaisliikevaihto on kuitenkin 100 miljoonaa euroa. Ketju koostuu 53:stä itsenäisen yrittäjän omistamasta myymälästä sekä ketjunohjausyksiköstä.
Vuonna 2014 perustettu osuuskunta vastaa ketjuohjauksen lisäksi esimerkiksi markkinoinnista ja asiakaspalvelusta. Sen vastuulla on myös Veikon Koneen verkkokauppa.
”Markkinatilanne on edelleen haastava yleisen taloustilanteen ja kuluttajien heikentyneen ostovoiman vuoksi”, Veikon Koneen toimitusjohtaja Panu Vainio sanoo.
Hänen mukaansa Veikon Koneen vahvuutena ovat henkilökohtainen palvelu ja paikallisuus. Ketjun myymälät sijaitsevat laajalti ympäri Suomea, myös pienemmillä paikkakunnilla.
”Tunnemme asiakkaamme monen vuoden takaa, ja asiakassuhteemme ovat yleensä pitkäikäisiä”, Vainio toteaa.
Pronssia otti kuljetusalan ammattilaisten vuonna 1987 perustama Kilon Osuus-Auto (KOA), jonka 15 miljoonan euron liikevaihto oli hieman edellisvuotta pienempi.
Osuuskunta toimii hampurilaisbisneksessä
Burger King -pikaruokaketjun taustalta Suomessa löytyvä Tradeka ei ole ainoa suomalainen osuuskunta, joka on mukana hampurilaisbisneksessä. Myös kilpailija McDonald’sin yhteydessä toimii osuuskunta, vertailussa neljänneksi kivunnut Osuuskunta Yhteismarkkinointi Suomi.
”Osuuskuntamme huolehtii siitä, että McDonald’s- yrittäjien markkinointimaksut käytetään mahdollisimman tasapuolisesti kaikkia ravintoloita hyödyttäen”, kertoo McDonald’s Suomen markkinointijohtaja Mats Nyström.
Ketjun markkinointibudjettia vaativat päätökset tehdään markkinointiosuuskunnan hallituksen kokouksissa, ja hallituksen jäsenet edustavat kaikkia Suomen yrittäjiä.
”McDonald’sin ja Burger Kingin taustalla on Suomessa osuuskunta.”
McDonald’s toimii samalla mallilla monessa muussakin maassa. Esimerkiksi Isosta-Britanniasta löytyy Mäkkärin markkinointiosuuskunta.
McDonald’s on pystynyt jatkuvasti kasvamaan ja noussut Suomen pikaruokamarkkinan markkinaosuuksissa ykköseksi huolimatta haasteista, kuten muuttuvista ruokatrendeistä.
”Tämä osoittaa vahvojen brändien pärjäävän myös epävarmoina aikoina muita paremmin”, korostaa Nyström.
Rakennusalalla haasteita
Mittauksen viidennen, rakennusalan osuuskunta Euro Work-Center Osk:n, liikevaihto oli tasan 10 miljoonaa euroa (14 milj. €).
”Rakennusalan haasteista huolimatta Euro Work-Center Osk on hyötynyt osuuskuntamallin ja yrittäjyyden tarjoamasta joustavuudesta, mikä on luonut mahdollisuuksia myös digitaalisten ratkaisujen kehittämiselle”, toteaa toiminnanjohtaja Anette Fersel Euro Work-Center Osk:sta.
”Myös kiinnostus osuuskuntamuotoista yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut. Kuluva vuosi näyttää lupaavalta”
Rajauksen vuoksi vertailusta jäi pois monia tuttuja, liikevaihdoltaan alle 10 miljoonan euron osuuskuntia. Niitä olivat esimerkiksi laivasähköasentajien Osuuskunta Meriasennus, hoivaosuuskunta Kitinkannus, Viittomakielialan Osuuskunta Via ja luovien alojen Lilith Osk.
Näin laskettiin
OT-lehden tekemässä seurannassa laitettiin liikevaihdoltaan yli 10 miljoonan euron osuuskunnat laitettiin paremmuusjärjestykseen. Osuuskunnasta pienimmän liikevaihto oli 10 miljoonaa euroa ja suurimman 49 miljoonaa euroa.
Liikevaihdon keskiarvo oli 21,6 miljoonaa euroa. Osuuskuntien jäsenmäärät vaihtelivat yhdeksästä yli 300:een. Matemaattisesti laskettuna osuuskunnissa oli keskimäärin 95 jäsentä.
Perustamismäärissä pieni parannus
Uusien osuuskuntien perustannassa nähtiin viime vuonna hienoista piristymistä. Osuuskuntia perustettiin vuonna 2023 yhteensä 59 (edellisvuonna 48).
Osakeyhtiöitä syntyi ylivoimaisesti eniten, tosin niidenkin perustaminen on hidastunut vuodentakaisesta. Uusia perustettiin 18 955 kappaletta (19 497).
Kommandiittiyhtiöitä eli henkilöyhtiöitä perustettiin 193, liki saman verran kuin edellisvuonna.
”Vaikka osuuskuntia perustettiin viime vuonna enemmän kuin edellisvuonna, ei yritysmuodon potentiaalia vieläkään hyödynnetä riittävästi”, sanoo yritysasiantuntija Matti Ketola Pellervosta.
Hän arvioi myös, että kun koronavuosien jälkeen ihmiset ovat päässeet jälleen kohtaamaan, yhteisyrittäjyys on noussut useammin vaihtoehdoksi.
”Yritysmuodon potentiaalia ei vieläkään hyödynnetä riittävästi.”
”On tärkeää, että jatkamme viestintää ja osuuskuntien neuvontaa, jotta mahdollisimman moni löytää tämän yhteistyöhön ja tasa-arvoon perustuvan yritysmallin.
Pellervossa toteutettiin kevään ja kesän 2024 aikana selvitys, jossa tarkasteltiin oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien toimintaa, johtamista, hallintoa ja niihin liittyviä haasteita.
Osuuskunnat tarjoavat opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia oppia yrittäjyyttä ja ansaita rahaa omalla työllä. Opiskelijaosuustoiminta vastaa erityisesti yrittäjyyskasvatuksen tarpeisiin.
Suomessa toimii noin 60 osuuskuntaa noin 30 oppilaitoksessa. Jäseniä osuuskunnissa on 5–500.
