Tulevaisuustutkija Ilkka Halava kertoi Pellervon Päivässä suoraan tyyliinsä nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan kuolemasta ja uudenlaisen työelämän syntymästä.
”Työelämän sirpaloituminen tarjoaa osuustoiminnalle hyvät mahdollisuudet kasvuun. Osuuskunta voisi toimia alustana ammattilaisten yhteenliittymissä. Alustat ja tekoäly ovat merkittävässä roolissa tulevaisuuden työelämässä. Niiden avulla saadaan saman asian ympärillä toimivia ihmisiä yhteen ja luodaan lisäarvoa toiminnan tehostumisen kautta”, Halava sanoo.
Alustojen tehokkuudesta Halava nosti esimerkiksi käytettyjen tavaroiden sähköiset myyntipaikat ja loma-asuntojen vuokrauksen.
Hänen mielestään osuuskunnat voisivat kehittää työpalvelualustoja, joilla työntekijät ja asiakkaat kohtaisivat.
Kestävyys määrää kehityksen
Halava uskoo, että kolmesta seuraavasta vuosikymmenestä muodostuu hyvin erikoinen jakso. Monet asiat muuttuvat perusteellisesti.
”Kaiken kehityksen lähtökohtana on jatkossa kestävyys. Kaikista järjestelmistä tehdään planeettakestäviä. Taloudellisen kehityksen ja kasvun ohjaajana toimii ainoastaan luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön hyvinvointi”, Halava tiivistää.
”Valtiovetoisuuden aika tulee päätökseen.”
Tehokas työnteon malli tukee kestävän kehityksen tavoitteita. Halava näkee suomalaisessa työelämässä paljon tehottomuutta. Näistä yksi on liian suureksi paisunut julkinen sektori.
”Valtiovetoisuuden aika tulee päätökseen. Valtiovetoisuudessa on jo nyt paljon haitallisia ilmiöitä. Valtiolla ja kunnilla on paljon in-house-yhtiöitä, jotka estävät kilpailun ja tekevät toiminnasta tehotonta.”
”On selvää, että valtio ei voi toimia samaan aikaan joidenkin sektoreiden rahoittajana ja kilpailla omilla yksiköillään samoilla toimialoilla.”
Palkkatöistä poikkeus
Kolmas suuri muutos tulevina vuosikymmeninä on Halavan mukaan perinteisten palkkatyösuhteiden väheneminen.
Nyt kaksi kolmasosaa työstä tehdään vakituisissa palkkatyösuhteissa. 20 vuoden päästä perinteisten palkkatöiden osuus on enää 40 prosenttia.
”Suurin osa työstä tehdään erilaissa yrittäjyyden muodoissa tai osa-aikatyönä. Sama lopputulos tuotetaan yhden ison tehtaan sijasta itsenäisten artistien verkostossa”, Halava havainnollisti.
”Osuustoiminta on perustunut aina toimeliaisuuteen.”
Hänen mukaansa yhteiskunnasta puuttuu tällä hetkellä ihmisten onnellisuutta lisäävää toimeliaisuutta.
”Osuustoiminta on perustunut aina toimeliaisuuteen ja lisäarvon tuottamiseen. Siksi osuustoiminta sopii hyvin tulevaisuuden työelämään.”
Tekoälystä Halava uskoo myös olevan hyötyä toiminnan tehostamisessa.
”Tekoäly siirtää monia töitä ihmisiltä koneille. Tekoäly myös paljastaa, kuinka vähän lisäarvoa jotkut toimistoissa tehtävät työt tuottavat. Tekoäly hoitaakin jatkossa suuren osan näistä töistä.”
Edelläkävijät esiin
Ilkka Halavan mielestä nyt tarvittaisiin primus motor -tyyppisiä edelläkävijöitä, jotka omalla toiminnallaan näyttäisivät, että tulevaisuuden työntekemisen mallit toimivat.
Tarvittaisiin myös esimerkkejä siitä, että osuuskunta palvelee hyvin monista osa-aikaisista työntekijöistä tai yrittäjistä muodostuvaa uudenlaista työyhteisöä.
”Osuuskuntien pitää ottaa alustat ja tekoäly haltuun ja hyödyntää niitä toiminnassaan. Osuuskuntien menestystä planeetan hyvinvoinnin huomioon ottavassa yhteiskunnassa ja liike-elämässä on vaikea mitenkään estää”, Halava näkee.
Työelämäkouluttaja päätti esityksensä herättelevään kuvaan, jossa kerrottiin, mitkä asiat ovat kuolleet tai kuolemassa työelämässä. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa auditorio, kehityskeskustelut, managerointi ja massatuotanto. Jos näitä on vielä käytössä, kannattaa niistä hankkiutua äkkiä eroon.
