Suomalaisten osuustoimintayritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2022 noin 38 miljardia euroa, kasvua vuoteen 2010 verrattuna noin viidennes.
Kasvu on jatkunut voimakkaana vuodesta 2016 lähtien. Yritysten liikevaihto on kasvanut vuosittain, ainoana poikkeuksena haasteellinen koronavuosi 2020.
Viimeisen seitsemän vuoden aikana yhteenlaskettu liikevaihto on noussut kolmanneksella eli lähes 10 miljardilla eurolla.
Tehostamalla kasvuun
Vaikka taloudelliset tunnusluvut näyttävät voimakasta kasvua, on sen saavuttamiseksi jouduttu karsimaan sekä yritysmäärässä että henkilöstössä.
Osuustoimintayritysten määrä on laskenut viidenneksellä vuodesta 2010 vuoteen 2022. Laskun syinä ovat epäaktiivisten osuuskuntien poistaminen rekisteristä sekä varsinkin osuuspankkien ja keskinäisten yhtiöiden voimakas fuusioaalto.
Vielä vuonna 2010 mukana oli paljon erittäin pieniä osuuspankkeja, joita on myöhemmin ahkerasti yhdistelty isommiksi pankeiksi.
Vuonna 2013 Tapiola ja Lähivakuutus löivät hynttyyt yhteen, kun sitä ennen Suomessa toimi lähes sata paikallista Lähivakuutusyhdistystä.
”Liikevaihdot ovat kasvaneet ja henkilöstömäärä laskenut samaan aikaan. ”
Uusien osuuskuntien perustamistahti on niin ikään ollut viime vuonna tapahtunutta pientä käännettä lukuun ottamatta jo vuosia hiipuva, mikä omalta osaltaan vaikuttaa yritysmäärään.
Nousevien hintojen ja ankaran markkinatilanteen takia liikevaihtoa on jouduttu kasvattamaan aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä.
Osuustoimintayritysten tuottavuus henkilöä kohden on siis kasvanut erittäin voimakkaasti, kun liikevaihdot ovat kasvaneet ja henkilöstömäärä laskenut samaan aikaan.
Yritysten henkilöstön määrä oli suurimmillaan vuonna 2011, jolloin osuustoimintayritykset työllistivät suoraan 109 000 ihmistä.
Vuoden 2022 lopussa työllisten määrä oli enää 97 000. Määrä vuoteen 2010 verrattuna on noin kahdeksan prosenttia pienempi.
Uusia jäseniä puoli miljoonaa
Osuustoimintayritysten menestystä on siivittänyt myös jäsenmäärän kasvu. On siis saatu mukaan uusia jäsenomistajia käyttämään aktiivisesti yritysten palveluita.
Jäsenmäärä onkin kasvanut vuodesta 2017 lähtien käsi kädessä liikevaihdon kasvun kanssa.
Vuoden 2022 lopussa osuuskunnissa oli jäseniä ja keskinäisissä yhtiöissä omistaja-asiakkaita yhteensä jopa 7,6 miljoonaa. Eli pari miljoonaa enemmän kuin Suomessa asukkaita.
”Jäsenmäärä on kasvanut käsi kädessä liikevaihdon kasvun kanssa.”
Suomalaiset ovatkin vauvasta vaariin jäsenenä useammassa kuin yhdessä osuuskunnassa tai asiakkaana keskinäisessä yhtiössä: jäsenyyksiä on keskimäärin 1,3 jokaista suomalaista kohden.
Vuoden 2022 jäsenmäärä oli puoli miljoonaa eli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2010. Osuuskuntien jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2017.
Sitä ennen oli jokunen vuosi laskua lähinnä muutamien keskinäisten yhtiöiden muutosten takia.
Entistä vastuullisemmin
Vastuullisuuden mittareillakin osuustoimintayritykset ovat kunnostautuneet.
Hyvin pärjäävien yritysten ansiosta yhteiskunnan verokertymä on nimittäin kasvanut. Niiden maksamat tuloverot nousivat vuonna 2022 jo lähes 700 miljoonaan euroon.
Summa on lähes tuplaantunut vuodesta 2010, jolloin kokonaistuloveropotti oli 340 miljoonaa euroa pienempi, 358 miljoonaa.
”Hyvin pärjäävien yritysten ansiosta yhteiskunnan verokertymä on kasvanut.”
Alimmillaan tuloverot olivat vuonna 2013, jolloin Suomen osuustoimintayritykset maksoivat vain 214 miljoonaa euroa veroja.
Tuloveroihin vaikuttaa olennaisesti yritysten tuloksentekokyky. Mitä parempaa tulosta yritykset tekevät, sitä enemmän ne maksavat tuloveroa.
Viimeisen 13 vuoden ajalle mahtuu useampia talouteen ja yritysten tulokseen vaikuttavia tekijöitä.
Keskimäärin tuloveropotti on kuitenkin ollut kasvussa. Esimerkiksi kuluneena viitenä vuotena osuustoiminnalliset yritykset ovat maksaneet tuloveroja yli miljardi euroa enemmän kuin vuosina 2010-14.
Artikkelin aineisto on peräisin OT Vuosikirjanumeroita varten kerätyistä tilastoista jo vuodesta 2000 lähtien.
