Osuustoiminta-lehden parhaiden osuuspankkien vertailussa kaikki Suomen osuuspankit sekä OP Ryhmästä, että POP Pankki -ryhmästä, sekä S-Pankki pisteytetään viidellä mittarilla: liikevaihdon, taseen ja jäsenmäärän vuosimuutos prosentuaalisesti, pääoman tuotto (ROA) sekä pankin vakavaraisuus.
Jokaisessa kategoriassa pankit pisteytetään siten, että mikäli pankki on sijoittunut vertailussa oman kokoluokkansa pankkien parhaan kymmenyksen joukkoon, se on saanut 10 pistettä.
Toiseksi parhaaseen kymmenykseen sijoittumisesta saa 9 pistettä ja niin edelleen. Viiden liiketaloudellisen mittarin yhteispistemäärä määrittelee pankkien sijoitukset.
"Isojen sarjassa paras liiketoiminnan kasvattaja oli Ylä-Uudenmaan OP."
Pankkivertailu tehdään kokoluokittain, jotta vertailu olisi mahdollisimman tasapuolinen, sillä suuremmalla taseella on usein helpompi tehdä tulosta.
Pankit jaetaan siis neljään eri ryhmään taseen suuruuden mukaan. Jokaisessa ryhmässä oli noin 32 osuuspankkia. Yhteensä osuustoiminallisia pankkeja vertailussa oli mukana 130.
Uudellamaalla jättifuusioita
Suurten pankkien sarjassa kilpailivat pankit, joiden tase on yli 700 miljoonaa. Isojen sarjassa paras liiketoiminnan kasvattaja oli Ylä-Uudenmaan OP.
Sen kasvu saavutettiin fuusioiden avulla, kun Askolan, Kärkölän, Pukkilan, Mäntsälän ja Orimattilan Osuuspankit laittoivat hynttyyt yhteen viime vuoden lopussa.
Neljä pienempää pankkia sulautuivat Orimattilan Osuuspankkiin ja samalla pankki sai uuden nimen.
"Fuusio ei ole automaattisesti tie onneen ja kärkipaikoille."
Suurten pankkien sarjassa toiseksi sijoittui Kainuun OP ja kolmanneksi Lounaismaan OP. Myös Salon seudulla nähtiin fuusio, kun Kantrisalon OP:n noin 3000 jäsentä yhdistivät voimansa Lounaismaan OP:n kanssa kasvattaen pankin omistajien määrän jo yli viidenkymmenen tuhannen.
Fuusio ei ole automaattisesti tie onneen ja kärkipaikoille. Useimmiten fuusioiden myötä taataan yhden vuoden roima liikevaihdon, taseen ja jäsenmäärän kasvu, mutta jos vakavaraisuus ja liiketulos tökkii, jää kärkipaikat saavuttamatta.
Näin kävi esimerkiksi Suomen suurimmalle osuuspankille, Uudenmaan OP:lle.
Helsingin ja Uudenmaan Osuuspankkien fuusioista syntyi ylivoimaisesti Suomen suurin osuuspankki ja täydet kympit kasvulle.
Vakavaraisuus ja liiketulos suhteessa taseeseen (ROA) jäivät kuitenkin sen verran kauas parhaimmistosta, ettei superfuusiollakaan mahtunut suurten sarjassa kärkiviisikkoon.
Sydänmaan ja Vehmersalmen OP:t pokkasivat kultaa
Toiseksi suurimpien pankkien ryhmässä (tase 200-700 milj. €) voittajaksi nousi Alavuden Seudun OP. Peräseinäjoen OP sulautui pankkiin lokakuun lopussa, jonka ansiosta kasvunumerot olivat kiitettävät. Samalla nimi vaihdettiin, joten pokaali kuitataan Sydänmaan OP:n nimellä.
Toiseksi sarjassa sijoittui viime vuoden mestari ja viimeiset kuusi vuotta pienempien pankkien kärjessä keikkunut ja nyt toiseksi suurimpien joukossa painiva Maaningan OP ja kolmanneksi Nakkila-Luvian OP. Molemmat hienolla suorituksella, ihan ilman fuusioita.
"Vehmersalmella kaikilla mittareilla oltiin kiitettävän puolella."
Kolmanneksi suurimpien pankkien (joiden tase on 110-200 milj. €) ryhmässä voiton vei tällä kertaa Vehmersalmen OP.
Vehmersalmella kaikilla mittareilla oltiin kiitettävän puolella, ainoastaan vakavaraisuus oli pankkien keskikastia. Tosin yli 30 prosentin vakavaraisuutta voidaan pitää eurooppalaisittain äärimmäisen hyvänä, joka vain kertoo siitä kuinka kovassa sarjassa pankit joutuvat kilpailemaan.
Toiseksi sarjassa sijoittui Kruunupyyn oma Kronoby Andelsbank, jolla pääoman tuotto oli omaa luokkaansa ja jäsenmääräkin kasvoi paremmin kuin muilla samassa sarjassa.
Pienimpien pankkien sarjassa tiukkaa
Pienimpien pankkien ryhmässä, jossa pankkien taseet ovat alle 110 miljoonaa, kilpailu oli tiukkaa. Viiden parhaan joukkoon päässeiden pisteet olivat vain kolmen pisteen sisällä toisistaan.
Ykköseksi kiipesi Kuortaneen OP ja toiseksi Kerimäen OP.
Kolmanneksi tullut Alavieskan OP pesi kärkikaksikon jäsenmäärän kasvattamisessa, mutta kokonaispisteissä hopeasta jäätiin parilla pisteellä.
