Osuuskuntien 4,8 miljoonaa jäsentä saivat bonuksia, osuuspääoman korkoa ja ylijäämänpalautusta yhteensä 725 miljoonaa euroa ja keskinäisten yhtiöiden 2,5 miljoonaa omistaja-asiakasta 228 miljoonaa.
Osuuskuntien bonusten kasvussa pääroolia esitti S-ryhmän alueosuuskaupat, joiden maksamat bonukset olivat 35 miljoonaa edellisvuotta suurempia.
Keskinäisistä vakuutusyhtiöistä kasvun moottorina toimi Kaleva, jonka säästövakuutusten lisäetujen jakamisen ansiosta keskinäisten yhtiöiden palautukset kasvoivat yhteensä 50 miljoonalla.
S-ryhmän palautukset lähes puoli miljardia
Ylivoimaisesti suurin bonusten maksaja on ollut jo pitkään S-ryhmään kuuluvat osuuskaupat. Niiden palautukset yli 2,5 miljoonalle jäsenelleen olivat yhteensä jo 484 miljoonaa, joka on lähes 50 miljoonaa edellisvuotta enemmän.
Suurin osa palautuksista on vihreällä kortilla tehdyistä ostoksista takaisin maksettuja bonuksia, 414 miljoonaa euroa.
Loput noin 70 miljoonaa koostuvat ylijäämänpalautuksista, maksutapaeduista sekä osuuspääoman koroista. Alueosuuskauppojen palautukset olivat yli puolet osuustoimintayritysten kaikista palautuksista.
Bonuksissa on eroja
Toiseksi suurimmasta bonuspotista vastasivat OP Ryhmän osuuspankit. Pitkään kasvanut bonussumma romahti edellisvuonna, mutta kääntyi jälleen kasvuun vuonna 2022.
OP:n 2,1 miljoonaa jäsentä saivat bonuksia yhteensä 215 miljoonaa euroa, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2016. Vuodelle 2023 bonusten ennakoidaan kasvavan reippaasti, sillä OP Ryhmä on ilmoittanut kasvattavansa bonusten määrää 30 prosentilla.
Maksetut bonukset ovat noin kuudesosa ryhmän vuoden 2022 liiketuloksesta. Se on melko maltillinen summa verrattuna osakeyhtiömuotoiseen kilpakumppaniin Nordeaan, joka maksoi omistajilleen osinkoa jopa 70 prosenttia tuloksestaan.
"Osuuskuntien maksamissa bonuksissa on isoja eroja niiden käyttötarkoituksen suhteen."
Osuuskuntien maksamissa bonuksissa on myös isoja eroja niiden käyttötarkoituksen suhteen.
Osuuspankeissa bonukset voidaan käyttää vakuutus- ja pankin palvelumaksuihin.
Bonukset eivät siis ole rahaa, vaan eräänlaisia etukuponkeja yrityksen palvelujen käyttöön. Käyttämättömiä bonuksia ei saa myöskään nostettua tai muuten käytettyä.
Samoin toimivat sähköosuuskunnat, jotka antavat bonuksena jäsenilleen alennusta palveluista.
Alueosuuskauppojen bonukset ja ylijäämänpalautukset taas ovat oikeaa rahaa, jonka jäsen voi käyttää haluamallaan tavalla. Bonukset voi sijoittaa myös suoraan rahastoihin kasvamaan korkoa.
Nauvon OP jälleen pankeista paras bonusten maksaja
Osuuspankeista runsaimmin bonuksia per jäsen maksoi Nagu Andelsbank ja toiseksi eniten Maaningan OP. Molemmat pankit ovat kooltaan pienempiä, Nagu noin 2000 ja Maaninka 3600 jäsenellään.
Pienempien pankkien jäsenet yleensä keskittävätkin palveluja ahkerammin ja keräävät siten suuremmat bonukset.
Poikkeuksena kuitenkin on Uudenmaan OP. Suomen suurin yli 350 tuhannen jäsenen pankki maksoi bonuksia yli 36 miljoonaa, sijoittuen yli sadan osuuspankin joukossa jopa yhdeksänneksi.
Tähän saattaa vaikuttaa se, että Uudellamaalla asuntolainat ovat muuta maata suurempia ja siten myös niistä kertyvät bonukset.
"Uudenmaan OP.maksoi bonuksia yli 36 miljoonaa."
PeeÄssä omassa luokassaan
Kuopiolaisen PeeÄssän jäsenet ovat tottuneet jo vuosien ajan reippaasti muita osuuskauppoja suurempiin ylijäämänpalautuksiin.
Bonusportaat ja maksutapaetu on osuuskauppojen kesken jo yhtenäistetty, joten merkittävin ero palautuksissa syntyy juuri ylijäämänpalautuksen kautta.
"Toiseksi parhaaksi jäsentensä palkitsijaksi nousi Kymen Seudun Osuuskauppa KSO.
PeeÄssän asiakasomistajat saivat bonusta, maksutapaetua ja ylijäämän palautusta yhteensä keskimäärin 350 euroa per jäsen. Ylijäämänpalautusta PeeÄssä maksoi yli 17 miljoonaa, eli lähes 140 euroa per jäsen.
Toiseksi parhaaksi jäsentensä palkitsijaksi nousi edellisvuoden tavoin Kymen Seudun Osuuskauppa KSO. Sen jäsenet saivat palautuksia keskimäärin 280 euroa vuodessa.
Kolmannen sijan saavutti jälleen kokkolalainen KPO, jonka jäsenet saivat palautuksia keskimäärin 272 euroa vuodessa.
