Pohjois-Pohjanmaan ELY on julkaissut maatilojen vesihuollon varautumisesta videon, jossa käydään läpi häiriötilanteiden vaikutuksia karjatiloille ja esitetään konkreettisia keinoja varautumiseen.
Suomen vesiosuuskunnat ry:n (SVOSK) puheenjohtaja ja Jämsän Veden vesihuoltopäällikkö Vesa Arvonen pitää välttämättömänä keskusteluyhteyden avaamista vesilaitosten ja maatilojen välille.
”Käytännössä on huomattu, että kun istutaan saman pöydän äärelle ja keskustellaan asioista avoimesti, saadaan varautumiselle hyvä pohja.”
Jämsän Vesi on järjestämässä tilaisuutta johon kutsutaan vesihuoltolaitokset, viranomaiset, alueen tilalliset ja muut kriittiset toimijat keskustelemaan veden tarpeista, mahdollisista riskeistä ja niihin varautumisesta sekä vastuista.
”Tarkoituksena on nähdä selvemmin ne tilanteet, joita juuri meidän alueellamme voi tapahtua ja miten niihin voi varautua. Mitkä ovat omat mahdollisuutemme toimia häiriötilanteissa ja mihin tarvitsemme ulkopuolista palvelua”, kuvaa Arvonen.
”Karjatilat ovat usein isoja, jopa satojen eläinten yksiköitä.”
Vesihuollon häiriötilanteita osataan harvoin odottaa sattuvan omalle kohdalle. Voisiko tällaisessa turvallisuuden tunteessa herätellä toimijoita pohtimaan seurauksia?
Pahimmillaan häiriöistä aiheutuu terveyshaittoja. Tämäkään tieto ei aina kannusta toimimaan tilanteiden ennakoimiseksi.
”Karjatilat ovat usein isoja, jopa satojen eläinten yksiköitä. Tämän kokoluokan tilalla häiriötilanne saattaa estää jopa koko tilan toiminnan, jolloin taloudellistenkin vahinkojen mittakaava on suuri.”
” Jos mikään muu ei herätä varautumisasioiden äärelle, saisiko edes taloudellisen menetyksen pelko varautumaan paremmin”, Arvonen pohtii.
Karjatilan omat järjestelmät kunnossa
Toni Haapakoski on karjatilallinen neljännessä polvessa. Hänelle oli jo nuorena selvää, että ryhtyy sukutilan jatkajaksi.
Tonin isä, Tuomo Haapakoski, ryhtyi vuosituhannen vaihteessa pohtimaan vesihuollon haasteita, ja olikin perustamassa saarijärveläistä vesiosuuskuntaa, jonka asiakas Toni tiloineen edelleen on.
Vesihuollon varautuminen on tilalla otettu vakavasti. Yhteistyö osuuskunnan kanssa toimii ja tilan oma vastuukin on tunnistettu.
”Sähkökatkoja varten meillä on automaattisesti käynnistyvä aggregaatti.”
”Meillä on käytettävissä painesäiliöllä varustettu sähköpumppu, joka voidaan liittää pyöröalustaiseen puhdasvesisäiliöön. Varavettä saadaan ennalta sovitusti läheiseltä vesilaitokselta”, kuvailee Haapakoski järjestelmiään.
”Sähkökatkoja varten meillä on automaattisesti käynnistyvä aggregaatti, joka on ylimitoitettu toiminnan tarpeisiin luotettavuuden parantamiseksi. Lisäksi meiltä löytyy traktoriaggregaatti, jota voidaan hyödyntää tarvittaessa”, Haapakoski jatkaa.
Vaikka hänen tilallaan onkin varauduttu hyvin jo etukäteen, pidetään kehitystä jatkuvasti yllä. Seuraavaksi on suunnitelmissa kunnostaa tilan kaksi vanhaa porakaivoa varavesilähteiksi.
Vastuiden tunnistaminen oleellista
SVOSK:n toiminnanjohtaja Nina Pimiä on puolestaan kouluttanut vesihuoltolaitoksia varautumisasioissa jo vuosia toimiessaan eri tehtävissä vesihuollon parissa.
Pimiän mukaan vastuut vesiosuuskuntien ja maatilojen kesken ovat toisinaan epäselviä.
”Vaikein ja vaarallisin tilanne on silloin, kun osapuolet eivät tunnista etukäteen omia vastuitaan.”
”Varautuminen ei ole saanut tarpeeksi suurta huomiota vesihuoltotoimijoissa.”
SVOSK:iin tulee eniten kysymyksiä sopimuksiin ja liiketoimintakauppoihin liittyen. Huolestuttavaa on, että tiedusteluja ei juurikaan tule varautumisesta.
”Tästä voi päätellä, että varautuminen ei ole edelleenkään saanut tarpeeksi suurta huomiota vesihuoltotoimijoissa tai maatilallisissa”, tuumii Pimiä.
Hänen mukaansa varautuminen hoituu parhaiten osapuolten välisellä yhteistyöllä. Tietyllä tapaa vastuukysymyksissä voidaan liikkua harmaalla alueella.
Siksi on tärkeää, että toiminnan kannalta kriittiset kohdat ja riskit kartoitetaan etukäteen ja sovitaan vastuista.
Varautumisasioista lisätietoja kaipaaville osuuskunnille on tarjolla SVOSK:in palveluita.
”Yksin ei kannata jäädä näitä murehtimaan. Varautuminen on yhteinen asia”, kiteyttää Pimiä.
Video maatilojen varautumisesta vesihuollon katkoksiin on katsottavissa ELY-keskuksen YouTube-kanavalta:
