Maidon tuottajahintojen nousu oli kuitenkin myös ennätyksellistä, ja tuottajahintojen huippu koettiin kotimaassa viime vuoden marraskuussa. Kohonneita kustannuksia saatiin siirrettyä myyntihintoihin.
Maidontuotanto Suomessa laski viime vuonna 2,5 prosenttia, ja maidontuottajien määrä väheni vuoden aikana kahdeksalla prosentilla, eli vajaa 400 tilaa lopetti maidontuotannon.
Valiolaisia maidontuottajia oli viime vuonna noin 3 700, Arla Suomen tuottajia noin 390 ja muiden meijereiden tuottajamäärä yhteensä reilu 450 tuottajaa. Valio-ryhmän vastaanottama maitomäärä oli noin 80 prosenttia Suomen kokonaismaitomäärästä, 1 682 miljoonaa litraa.
Meijerikohtaiset maidon tuottajahinnat vaihtelivat, mutta keskimääräinen maidon tuottajahinta oli poikkeuksellisen korkea.
Poikkeuksellisesti myös EU:n maidon keskihinta nousi nopeammin ja ylitti viime vuonna suomalaisen maidon tuottajahinnan.
Hintasuhteet palautuivat tämän vuoden alussa ennalleen.
Muutakin kuin maitoa
Maitoalan veturin Valion liikevaihto kasvoi viime vuonna 15,6 prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos epävarmassa toimintaympäristössä. Kotimaan liikevaihto kasvoi 17,6 ja ulkomaan liikevaihto 12,4 prosenttia. Valio onnistui kustannusten siirtämisessä tuotteiden hintoihin.
Keskimääräinen Valion osuuskunnille maksama maitolitran hinta vuonna 2022 oli 52,1 senttiä litralta, missä oli nousua edellisvuodesta 9,8 senttiä per litra.
Valio jatkoi myös vahvaa tuotekehitystään. Maitopohjaisia tuotteita tuli lisää kaupan hyllyille ja kuluttajien ruokapöytään.
Samalla yhtiö satsasi entistä enemmän kasvipohjaisiin tuotteisiin. Kasvurahoituksen myötä Oddlygoodin markkina-alue laajeni Puolaan. Sekä Ruotsissa, Suomessa että Baltiassa sen markkinaosuus kasvoi, ja tuoteperhe laajentui.
Gold&Green -brändin ja siihen liittyvän tutkimus- ja kehitystoiminnan osto Pauligilta toi takaisin kaupan hyllyille nyhtökauran ja myös uusia kasvipohjaisia tuotteita.
Vienti vetää edelleen
Maailmantalouden epävarmuus ja korkea inflaatio loivat haasteita elintarvikevientiin. Maitotaloustuotteet olivat edelleen suurin vientiryhmä euromääräisellä arvolla mitattuna.
Niiden kauppataseen ylijäämä kuitenkin pieneni, sillä maitotuotteiden tuonti kasvoi sekä euromääräisesti että volyymiltään.
Valio oli jälleen Suomen elintarvikeviennin vahva moottori 25 prosentin vientiosuudellaan. Konserni vie sekä maito- että kasvipohjaisia tuotteitaan noin 60 maahan ympäri maailman.
Valion euromääräinen liikevaihto kasvoi Kiinassa 28 prosenttia, vaikka jättivaltion voimakkaat koronarajoitukset sotkivat Kiinan markkinaa.
Myös USA:ssa ja Ruotsissa Valio onnistui kasvattamaan euromääräistä liikevaihtoa hintojen nousun myötä.
Viennin volyymit sen sijaan laskivat.
Valio lopetti Venäjän liiketoiminnot myymällä ne huhtikuun lopussa Velkom Groupille. Kauppaan sisältyi klassinen Viola-sulatejuustomerkki.
Lopettaminen ei ollut kuitenkaan dramaattinen toimenpide, sillä Venäjän liikevaihto oli enää vain noin viisi prosenttia Valion liikevaihdosta.
”Globaali maidon kysyntä kasvaa nousevan elintason vetämänä.”
Valion vienti Venäjälle pieneni merkittävästi jo Krimin valtauksen myötä vuonna 2014 seuranneista pakotteista ja Venäjän vastapakotteista.
Globaali maidon kysyntä kasvaa nousevan elintason vetämänä lähinnä Asiassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Kuluttajien kysyntä myös kotimaassa jatkuu maitopohjaisille tuotteille, vaikka nestemäisten maitotuotteiden kysyntä on laskeva.
Samalla kasvipohjaisia tuotteita tulee lisää maitoalan sektorin toimijoiden valikoimiin kysynnän kasvaessa.
Mikäli Valio ja muut meijerit onnistuvat pitämään oman tuloksensa kohtuullisena säilyttäen siten maksukyvyn maidolle kuluvana vuonna, maitotilojen tiukka tilanne voi hieman helpottua tuotantopanosten hintojen laskiessa.
Ympäristö- ja ilmastotoimet korostuvat maidontuotannon arvoketjussa entistä enemmän pyrkimyksenä hiilineutraali arvoketju.