S-ryhmän markkinaosuus päivittäistavarakaupassa harppasi viime vuonna 47 prosenttiin. Se on vertailukelpoisen mittaushistorian ennätys. Edellisvuodesta osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä.
Menestys ei ollut sattumaa. S-ryhmä on viime vuosina uudistanut kauppoja ja kehittänyt palveluja. Piiskana oli K-ryhmän suhteellinen menestys muutamana vuotena, vaikkei se S-ryhmän ykköspaikkaa uhannutkaan muuten kuin ruuan verkkokaupassa.
Nyt K-ryhmä nitkahti; on sen vuoro miettiä vastaiskua.
S-ryhmässä eniten myyntiään kasvattivat suurimmat ja monipuolisimmat myymälät, Prismat. K-ryhmässä parhaiten sinnittelivät ruokaan keskittyneet supermarketit.
Koronasta toipuminen näkyi kaupoissa
Muuten viime vuosien muutoksia ei kannata tuijottaa liian tarkasti. Markkinoita ovat riepotelleet korona, Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja inflaatio.
Esimerkiksi S-ryhmän ravintoloiden ja hotellien myynnin huima 47 prosentin kasvu kertoo koronarajoitusten purusta, toki jotain myös palvelujen pitämisestä iskussa.
”Ruuan kallistuminen siirsi ostoja halvempiin vaihtoehtoihin.”
Koronasta toipujia ovat olleet muutkin ulos lähtemiseen liittyvät asiat: ABC-ketju, kosmetiikka ja vaatteet.
Markettien ruokamyynti väheni, kun ravintolasyöminen elpyi. S-ryhmä paikkasi sitä markkinaosuusvoitolla. Lisäksi ruuan kallistuminen siirsi ostoja halvempiin vaihtoehtoihin.
Myynnin arvo pullistui kuitenkin kasvulukemiin inflaation ansiosta.
Ruokakaupan tulos heikkeni
Osuuskauppojen ja SOK:n koko toiminnan veroton myynti kasvoi viime vuonna 9 prosenttia 13,5 miljardiin euroon. Liiketulos koheni 16 prosenttia 325 miljoonaan.
Tulosparannus kertyi ravintoloista ja hotelleista. Marketkaupan liiketulos jäi edellisvuotta heikommaksi.
”S-ryhmä ei maksimoinut tulostaan, vaan halusi pitää hinnannousut kohtuullisina kuluttajille”, pääjohtaja Hannu Krook toteaa. ”Vaikea taloustilanne korosti osuuskaupan perustehtävää.”
Noinhan sen pitää osuustoiminnan aateperimän mukaan olla. Jos siinä on ripaus välttämättömyydestä tehtyä hyvettä, olkoon.
Hintakilpailu kiristyy entisestään
S-ryhmän päivittäistavaramyynnin arvo kasvoi myös tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä 9 prosenttia ja muuta alaa nopeammin. Päätekijä kasvuun oli tässäkin viime vuoden keväällä ryöpsähtänyt inflaatio.
S-ryhmän kilpailustrategia perustuu yhä hintoihin. Kilpailu näyttää olevan kiristymässä: Lidlin strategia on sama, ja K-ryhmäkin on päässyt mainostamaan satunnaisella hintavertailuvoitolla.
”Korona-aikana lisääntynyt kotikokkaus pitää yllä myös laatutuotteiden kysyntää.”
Hintakilpailua kiristävät entisestään inflaatio ja kuluttajien siirtyminen halvempiin vaihtoehtoihin. Vaalivoittajien vaatima valtiontalouden tasapainotus heikentänee etuuksia ja niitä saavien ostovoimaa.
Korona-aikana lisääntynyt kotikokkaus pitää tosin yllä myös laatutuotteiden kysyntää.
Toisaalta kauppa kantoi vuosi sitten huolta koko kotimaisesta ruokaketjusta. Kun ruuan tuotantokustannukset nousivat nopeasti, kauppa avasi neuvottelut teollisuuden kanssa kesken hinnoittelukauden.
Isot kaupparyhmät onnistuvat kertomaan siitä vuosiraporteissaan mainitsematta toisiaan.
Venäjältä lähdössä hyvääkin
S-ryhmä jätti viime vuonna taakseen Pietarin 16 Prismaa ja kolme hotellia heti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Liiketoiminnot ja kirjanpitoarvoltaan 16,4 miljoonan kiinteistöyhtiöt myytiin. Kauppahintoja ei kerrottu.
Pakkotilanteessa jokainen saatu rupla on riippunut siitä, onko aitoa ostokilpailua ollut. SOK-yhtymän tilinpäätös kirjaa kiinteistöliiketoimintaan -15,5 miljoonaa euroa pääosin Venäjästä johtuvia kertaluonteisia IFRS-oikaisuja.
Muut luvut hukkuvat tilien koontiriveihin.
Viron ja Venäjän markettien ja hotellien liikevaihto oli toissa vuonna 307 ja viime vuonna 262 miljoonaa.
Venäjältä poistumista helpottaa, että se pienensi ulkomaan markettien kroonista tappiota 22 miljoonasta 12 miljoonaan.
Hotelleilla oli sekä huonoja että kohtuullisia vuosia.
Turhaan ei analyytikkoedeltäjäni Yrjö Kotisalo kysellyt pitkin 2010-lukua, mitä etua asiakasomistaja Venäjästä saa ja onko kaikki riskit otettu huomioon.
Jälkikäteen katsoen kääntyi S-ryhmän onneksi, että toiminta Venäjällä jäi ryhmän mittakaavassa vähäiseksi.
19 osuuskauppaa, 2,5 miljoonaa asiakasomistajaa
S-ryhmä koostuu 19 alueosuuskaupasta ja SOK-yhtymästä. Asiakasomistajia on 2,5 miljoonaa; vuoden aikana heitä tuli 40 522 lisää. Henkilöstön määrä nousi yli 40 000:n.
SOK-yhtymä ja osuuskaupat omistavat S-pankin. Sen tase kasvoi 8,5 miljardista 9 miljardiin ja liikevoitto 25 miljoonasta 44,7 miljoonaan.
