Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelman (OPS) perusteissa valtakunnallisiksi tavoitteiksi määritetään muun muassa talouden peruskäsitteisiin ja ilmiöihin perehtyminen.
Peruskoulun yhteiskuntaopissa aihetta käsitellään myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta.
Lukiossa taloustietoa on puolestaan tarjolla yksi pakollinen kurssi, jonka keskeistä sisältöä ovat talous, työ, yrittäjyys ja yritykset.
”Opetussuunnitelman perusteet lähtevät lainsäädännöstä, joten niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt ovat aika yleisellä tasolla vaikkapa yhteiskuntaopissa. Ne luovat opetukselle valtakunnalliset raamit, joiden pohjalta koulutuksen järjestäjät eli pääsääntöisesti kunnat laativat omat opetussuunnitelmansa”, kertoo opetusneuvos Kristina Kaihari Opetushallituksesta (OPH), joka vastaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmasisällöistä yhteiskuntaopin osalta.
Kaiharin mukaan koulujen omissa opetussuunnitelmissa on mahdollista huomioida paikalliset tarpeet ja näkökulmat.
Opettajat voivat lisäksi päättää oppimateriaalien valinnasta ja opetuksen painotuksista.
”OPS-perusteet ovat melko yleisluontoisia, esimerkiksi yritysmuotoja ei perusteissa erikseen luetella”, sanoo Kaihari.
Hänen mukaansa OPH ei tarkista oppimateriaaleja, vaan koulut ja opettajat valitsevat ne itsenäisesti. Tärkeintä on, että opetussuunnitelmien tavoitteet täyttyvät. Suomessa on useita kustantajia, jotka tuottavat oppikirjoja, perinteisten painettujen rinnalle ja sijaan yhä useammin myös sähköisesti.
”Opetussuunnitelman perusteet luovat opetukselle valtakunnalliset raamit.”
OPS-perusteet on uudistettu noin kymmenen vuoden välein, viimeksi perusopetuksen osalta vuonna 2014 ja lukiokoulutuksessa vuonna 2019. Miten perusteiden sisältöön voidaan vaikuttaa?
”Ennen perusteiden hyväksymistä ne ovat täysin avoimesti verkossa kommentoitavana. Kuka tahansa voi antaa korjausehdotuksia OPS-työryhmille. Periaate on, että muutokset tehdään aina hyvässä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan kanssa”, kertoo Kaihari, joka itse veti uudistuksessa historian ja yhteiskuntaopin työryhmiä.
Suomen koulujärjestelmä joustava ja yksilöllinen
Koulutuksen järjestämisestä vastaavat pääsääntöisesti kunnat ja opetuksen toteuttamisesta taas opettajat.
Vaikka säännöllistä seurantaa kuntakohtaisesta eroista ei ole tehty, Kaihari ei usko opetuksen helsinkiläisessä koulussa eroavan kovinkaan paljon esimerkiksi rovaniemeläisestä koulusta.
”Meillä on OECD-maiden koulutetuimmat opettajat, joten ei ole syytä epäillä heidän kykyään järjestää tavoitteiden ja lasten ja nuorten oppimisen kannalta parasta opetusta.”
Kaihari iloitsee, että suomalaisessa koulujärjestelmässä riittää joustavuutta yksilöllisiä mahdollisuuksia kohtaan erilaisissa oppimisympäristöissä.
Tilanne on toinen maissa, joissa opetussuunnitelmat on lukkoon lyöty lähes minuutti minuutilta.
Kristina Kaihari muistuttaa, että OPH:lta löytyy opetuksen tueksi tarkoitetut verkkosivut (oph.fi). Hän mainitsee erikseen Talous-, yrittäjyys- ja työelämäosaamisen osion, joka uudistettiin kokonaan syksyllä 2022.
Sivusto tarjoaa tietoa esimerkiksi erilaisista yritysmuodoista, myös osuuskunnista. Löytyypä osiosta linkki Osuustoimintakeskus Pellervonkin sivuille.
Kaiharin mukaan OPH mielellään myös lisää hyödyllistä aineistoa opetuksen tueksi, jos sellaista tarjotaan.
Asiakasomistajaksi vai yrittäjäksi?
Peruskoulussa osuuskunnista kerrotaan sekä yläkoulun historiantunneilla että yhteiskuntaopin taloustaidossa.
”Osuuskunnat mainitaan yleisluontoisesti jo osana itsenäisen Suomen historiaa. Tarkemmin osuustoimintaa käsitellään yhteiskuntaopissa eri yritysmuotojen yhteydessä”, valottaa historian ja yhteiskuntaopin aineopettaja Saku Laukka helsinkiläisestä Aleksis Kiven peruskoulusta.
Hänen mukaansa osuus-alkuiset sanat, kuten osuuspankki ja -kauppa ovat monille oppilaille entuudestaan tuttuja, vaikka he eivät osuustoimintaa yritysmuotona tuntisikaan.
Osuustoiminnan erityispiirteitä avataan yhdeksäsluokkalaisille yhteiskuntaopin taloustaidossa.
Käsittelyssä ovat perusyritysmuodot: toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta.
”Osuuskuntamalli avautuu selkeimmin jäsenomisteisuuden kautta. Usein käyttämäni esimerkki on osuuskauppa, jonka omistavat sen palveluja käyttävät asiakasomistajat”, kertoo Laukka.
Osuuskauppa sopii hyvin esimerkiksi myös siksi, että kuluttajapäätökset liittyvät yhteiskuntaopissa käsiteltävän kestävän kehityksen teemoihin.
”Kun kyse on oman yrityksen perustamisesta, muut yritysmallit nousevat enemmän esille, vaikka toki osuuskunta tähänkin tarkoitukseen käy”, Laukka toteaa.
Taloustaidon tunnilla tehdään myös ryhmätöitä, joissa oppilaiden pitää suunnitella kuvitteellinen yritys ja selvittää, miten yritysmuodot eroavat toisistaan.
”Osuuskuntamalli avautuu selkeimmin jäsenomisteisuuden kautta.”
”Talousasiat tuntuvat varmasti monesta aluksi monimutkaisilta. Osallistamalla oppilaita erilaisten harjoitusten avulla heidän on helpompi ymmärtää, millaisia yrityksiä maassamme toimii.”
Aleksis Kiven peruskoulussa käytössä on Memo-niminen yhteiskuntaopin kirja, joka noudattaa peruskoulun uutta opetussuunnitelmaa.
Laukan mukaan opuksen sisältö ei juurikaan poikkea sen edeltäjistä.
”En ainakaan muista, että minulle olisi tullut vielä ikinä sellaista kirjaa vastaan, jossa olisi jätetty mainitsematta jokin perusyritysmuodoista.”
Tradenomiopiskelijoille tarjolla osuustoimintajakso
Ammattikorkeakoulut päättävät itse koulutustensa opetussuunnitelmista ja sisällöistä. Samannimiseen tutkintoon johtavat koulutukset voivatkin eri oppilaitoksissa koostua hieman erilaisista sisällöistä.
Satakunnan ammattikorkeakoulussa osuustoiminnan opintojakso on ollut opiskelijoiden vapaasti valittavana jo jonkin aikaa.
Osuustoiminnan opintojaksosta käytiin suunnitteluvaiheessa keskusteluja SAMKin ja Satakunnan Osuuskaupan johdon välisissä kumppanuustapaamisissa.
”Tämän jälkeen opintojakson suunnittelu vietiin loppuun SAMKissa ja hyväksyttiin lopulta ammattikorkeakoulun koulutustoimikunnassa”, valottaa liiketalouden lehtori Timo Salomaa SAMKista.
Tavoitteena on, että opintojakson jälkeen opiskelija tuntee perusasiat, kuten osuuskunnan perustamisen ja yritysmuodon keskeiset periaatteet.
”Näyttää valitettavasti siltä, että osuustoiminta tunnetaan yleisesti huonommin kuin muut yritysmuodot”, toteaa Salomaa.
Viime aikoina SAMKissa on ollut pohdinnassa myös niin sanottu pedagoginen oppimisosuuskunta, joka olisi tutkinto-opiskelijoiden ylläpitämä.
Vielä päätöstä osuuskunnan perustamisesta ei kuitenkaan ole tehty.
Pallo siirtyy yritysten johdolle
SAMK ja Satakunnan Osuuskauppa sinetöivät laajan yhteistyön solmimalla vuonna 2020 kumppanuussopimuksen, johon kuuluu esimerkiksi asiakkuusprojekteja palveluliiketoiminnan ja tekniikan osaamisalueilla.
”Olemme pyrkineet saamaan SAMK:n opintokokonaisuuksiin mukaan myös osuustoimintaopetusta, missä onkin päästy hyvin alkuun”, Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtaja Harri Tuomi kertoo.
Satakunnan Osuuskauppa on aktiivisesti mukana eri opintojaksojen toteutuksessa ja tarjoaa muun muassa alustoja ryhmä- ja harjoitustöille.
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä aloitettiin niin ikään viime vuoden puolella osuustoimintaopetus. Hanketta pohjustettiin yhteistyössä muiden paikallisten osuustoimintayritysten kanssa.
”Osuustoimintakurssilla varsinaisen luento-osuuden lisäksi opiskelijat analysoivat muun muassa Satakunnan Osuuskauppaa ja sen arvojen näkyvyyttä sähköisissä viestintäkanavissamme. He ovat antaneet meille arvokasta palautetta ja kehittämisehdotuksia.”
Vuorovaikutus toimii hyvin. Yrityksen edustajia käy luennoimassa oppilaitoksissa. Toisaalta taas opiskelijaryhmiä tulee osuuskauppaan yritysvierailuilla.
Edistysaskeleista huolimatta on osuustoiminta Harri Tuomen mielestä jäänyt viime vuosikymmeninä lähes kaikilla koulutustasoilla vähälle huomiolle.
”Yrittäjyyskoulutuksessa tulee jatkossa saada lisää tilaa osuuskuntayrittäjyyden tasavertaiselle esilletuonnille.”
Tämän vuoksi myös hän oli viime vuonna allekirjoittajana vetoomuksessa opetus- ja kulttuuriministereille osuustoimintaopetuksen kehittämiseksi.
Lähes parisataa osuustoimintayritysten ylintä johtajaa, tutkijaa ja järjestövaikuttajaa jätti syksyllä 2022 alussa opetusministeri Li Anderssonille ja tiedeministeri Petri Honkoselle vetoomuksen osuustoiminnan paremman näkyvyyden puolesta Suomen koulujärjestelmässä.
”Yrittäjyyskoulutuksessa tulee jatkossa saada lisää tilaa osuuskuntayrittäjyyden tasavertaiselle esilletuonnille muiden yritysmuotojen kanssa”, Tuomi sanoo.
Hän näkee osuustoimintayritysten johdolla tärkeän roolin osuustoimintatietoisuuden levittämisessä.
”Itse ainakin koen osuustoiminnan edistämisen eri yhteyksissä kuuluvan luonnollisena osana työhöni, varsinkin, kun voi puhua asioista, jotka vastaavat omaa arvomaailmaa.”
