Euroopan unioni keskeytti ulkorajaohjelmiensa rahoituksen Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022. Samassa yhteydessä katkesi Suomen ja Venäjän kahdenvälisten hankkeiden rahoitus.
Päätökset koskevat varoja, jotka on tarkoitettu ohjelmakauden 2021–27 hankkeisiin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ohjelmakaudelle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tulevaa tukea summasta on noin 55,5 miljoonaa euroa.
”Suomi ja Euroopan komissio käyvät parhaillaan läpi useita eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi”, lupaa EU:n koheesiopolitiikasta vastaava komissaari Elisa Ferreira.
Hän kuitenkin muistuttaa, että rahoitus on lähtökohtaisesti tarkoitettu rajat ylittäviin hankkeisiin eikä kansallisiin projekteihin.
OT-lehden haastatteleman Ferreiran mukaan hakijat Suomen Venäjän raja-alueilta voivat kuitenkin saada jatkossa tukea muista rajat ylittävistä yhteistyöohjelmista.
Komissio on jo aiemmin ehdottanut, että rahat siirrettäisiin EU:n sisärajaohjelmiin eli Suomen ja Ruotsin välisiin ohjelmiin. Sodan vaikutukset tosin näkyvät selvimmin juuri Itä-Suomessa lähellä Venäjän rajaa.
Useat suomalaismepit ja itärajan alueiden kansanedustajat ovatkin todenneet, ettei tilanne ratkea kehittämisrahoitusta muualle siirtämällä. Sen sijaan itäiset rajaseudut tarvitsevat aiempaa enemmän tukea.
Suomen Venäjän raja-alueilta voivat saada jatkossa tukea muista rajat ylittävistä yhteistyöohjelmista.
Osuuskunnat alueita kehittämässä
Huolimatta siitä, että itärajan hankkeet ovatkin jäissä, muualla Suomessa on meneillään useita kehityshankkeita.
Brysselissä alueiden ja kuntien viikolla lokakuussa puhunut portugalilainen Ferreira luonnehti koheesiopolitiikkaa liimaksi, joka pitää Eurooppaa koossa. Tavoitellaanhan koheesiopolitiikalla parempaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista tasapainoa koko unionin alueella.
Nykyiset ongelmat, kuten pandemia, Ukrainan pakolaisten vastaanotto sekä energiakriisi, ovat kuitenkin laittaneet koheesiopolitiikan kovalle koetukselle.
Onko mielestänne aluekehitystyössä huomioitu riittävästi osuuskuntien roolia palveluiden tuottajana ja uuden rakentajana?
”Uudistuva ja osaava Suomi 2021–27 -rakennerahasto-ohjelma määrittelee osuuskunnat yhdeksi tärkeimmistä Euroopan aluekehitysrahaston tuen kohderyhmistä, ja osuuskunnat voivat hakea myös Euroopan sosiaalirahaston tukea”, Ferreira vastaa.
Ohjelman toteutus on alkanut vasta äskettäin. Edellisellä kaudella 2014–20 löytyi 151 hanketta, joissa osuuskunnat olivat mukana ainakin välillisesti.
Ferreiran mukaan nykyinen rakennerahasto-ohjelma valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä kansallisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Monilla sidosryhmilläkin oli mahdollisuus osallistua erilaisiin kuulemistilaisuuksiin kansallisella ja alueellisella tasolla.
Vahvuutena yhteisöllisyys
Myös Euroopan alueiden komitean (AK) yhteisötaloutta käsittelevän lausunnon esittelijä Ricardo Rio (EPP) näkee osuuskuntien merkityksen tärkeänä aluekehityksessä.
”Osuuskunnat ovat yhteisötalouden näkökulmasta erittäin tärkeitä, koska ne tuottavat samaan aikaan kasvua ja vahvistavat sosiaalista yhteenkuuluvuutta”, toteaa Rio.
Hänen mukaansa osuuskuntien menestys liittyy kiinteästi siihen, miten hyvin ne pystyvät vastaamaan paikallisyhteisön tarpeisiin.
”Yhteisöllisinä toimijoina osuuskunnat ovat sitoutuneempia oman alueensa hyvinvointiin kuin sellaiset yritykset, jotka pyrkivät vain voiton maksimointiin.”
Portugalilaisen Bragan kaupunginjohtajana toimiva Rio kertoo osuuskuntamallin toimivan aluekehityksen välineenä myös hänen kotimaassaan.
”Osuuskunnilla on Portugalissa merkittävä rooli, oli kyse sitten asunto-, kulttuuri- tai maatalousosuuskunnista. Myös sosiaali- ja koulutuspalveluita tarjoavat osuuskunnat ovat kotimaassani vahvoja. Kun osuuskunnat osallistuvat julkisten palveluiden tuotantoon, niiden kumppanina toimii paikallishallinto tai viranomainen.”
”Osuuskunnat ovat yhteisötalouden näkökulmasta erittäin tärkeitä.”
Koheesio ei vain rahaa
AK on EU:n virallinen instituutio, jota on kuultava alueisiin ja kuntiin vaikuttavien asioiden valmistelussa. Ricardo Rion mukaan AK on puolestaan sitoutunut viemään eteenpäin EU:n päätavoitteita kestävästä kasvusta vihreään ja digitaaliseen siirtymään.
Euroopan koheesion edistäminen edellyttääkin pitkän aikavälin EU-budjettia, joka tarjoaa riittävästi rahoitusta ja investointeja eri alueille.
”Koheesio on kuitenkin muutakin kuin rahaa. Se johtaa parhaimmillaan kestävään talouskasvuun, työllistää ja toteuttaa aidosti paikallislähtöistä politiikkaa”, toteaa Rio.
