Satakunnan Osuuskaupan toimitusjohtajan Harri Tuomen puheista paistaa ylpeys satakuntalaisuudesta.
Porin seutua taantuvana teollisuusalueena pitäviltä vanhakantaisilta ajatuksilta hän leikkaa heti siivet.
”Satakunnassa asuu 214 000 ihmistä, mikä on kolme prosenttia Suomen asukasmäärästä. Vientituloista Satakunnan osuus on kuitenkin kuusi prosenttia. Perusteollisuus pärjää meillä tällä hetkellä erittäin hyvin. Esimerkiksi kiertotalouteen ja akkuteollisuuteen on investoitu paljon.
Ainoa huoli on väestön väheneminen ja keskiarvon yläpuolella oleva keski-ikä”, Tuomi tiivistää.
Osuuskaupalla on ollut jo yli sata vuotta vahva rooli maakunnan kehittäjänä.
Elinvoimaisuutta kehitetään laajalla palvelutarjonnalla, työllistämällä 1300 ihmistä, maksamalla veroja, toteuttamalla yhteiskuntavastuuta ja olemalla aktiivinen maakunnan kehittämistoimissa.
Osuustoiminta ytimeen
Vireässä maakunnassa osuuskaupankin on ollut hyvä kasvaa.
Viime vuonna Satakunnan Osuuskaupan liikevaihto kasvoi neljällä prosentilla 403 miljoonaan euroon. Liiketulokseksi jäi 5,3 miljoonaa euroa. Bonusta ja maksutapaetua jaettiin asiakasomistajille 13,5 miljoonaa euroa.
”Hallintomme oli viime vuoden tulokseen tyytyväinen, vaikka koronarajoitukset söivätkin tulosta. Normaaliin tapaan jaoimme tuloksestamme noin kaksi kolmasosaa jäsenillemme bonuksena. Yhden kolmasosan käytämme tuleviin investointeihimme”, kertoo Tuomi.
Osuuskunnan onnistumista on Tuomen mielestä liiketuloksen sijaan parempi mitata osuustoiminnallisella tuloksella. Siihen kuuluu asiakasomistajien palkitseminen, mutta myös kaikki se hyöty, jota osuuskauppa tuottaa maakunnalle.
”Satakuntalaiset kokevat oman osuuskauppansa merkityksellisyyden vahvimmin koko Suomessa.”
”Suosimme valikoimissamme paikallisten tuottajien lähiruokaa ja Satakunnassa jalostettuja tuotteita. Osuustoiminnalliseen tulokseen kuuluu myös pysyvästi edullinen ruokakori. Teemme oppilaitosyhteistyötä ja tarjoamme joka vuosi sadoille nuorille väylän työelämään.”
Ehkä numeroitakin tärkeämmäksi viime vuoden osalta toimitusjohtaja Tuomi näkee sen, että luottamushallinto laati yritykselle uuden, vuoteen 2025 ulottuvan strategian, jossa osuustoiminta nostettiin aikaisempaakin keskeisempään asemaan.
Maakunnallisuus on Tuomen mukaan ollut aina Satakunnan Osuuskaupan strategian ytimessä. Nyt tavoitteena on kasvattaa myös asiakasomistajuuden merkityksellisyyttä.
”Se tapahtuu omistajien vaikutusmahdollisuuksia parantamalla ja palvelutarjontaa laajentamalla. Vaikutusmahdollisuuksia parannamme muun muassa digitaalista palautejärjestelmää ja kyselytutkimuksia kehittämällä.”
Maakunnallisuus puree hyvin satakuntalaisiin, sillä 71 prosenttia kotitalouksista on Satakunnan Osuuskaupan asiakasomistajia.
Kasvua on ollut prosenttiyksikön verran vuodessa.
Omistajuus toi viime vuonna bonuksen ja maksutapaedun kautta jokaiselle asiakasomistajalle keskimäärin 192 euron hyödyn.
”Vaikka tärkein tavoitteemme on tuottaa hyötyä ja hyvää palvelua, pitää kaiken liiketoiminnan olla myös taloudellisesti kannattavaa”, Tuomi tähdentää.
Digi toimi vaaleissa
S-ryhmä tutkii valtakunnallisesti asiakasomistajien näkemyksiä muun muassa oman osuuskaupan merkityksellisyydestä paikallisena toimijana.
Satakunnan Osuuskaupan jäsenet antoivat viime vuonna osuuskaupalleen tästä valtakunnan parhaimmat arvosanat.
”Olimme hyvin iloisia tuloksesta. Meidän pitää osata viestiä vieläkin paremmin se hyöty, jota tuotamme asiakkaillemme päivittäin. Onnistunut viestintä lisää edelleen ihmisten tietoisuutta osuustoiminnan hyödyistä.”
Oman osuuskaupan tärkeydestä satakuntalaisille kertoo sekin, että vuoden takaisissa edustajistonvaaleissa äänestysaktiivisuus nousi viidellä prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin verrattuna. Äänioikeuttaan käytti 26,2 prosenttia jäsenistä.
”Sähköinen äänestysmahdollisuus lisäsi selvästi aktiivisuutta. 40 prosenttia äänistä annettiin sähköisesti. Digitaalisuus avaa osuuskunnille paljon muitakin mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Sähköisten kanavien kautta pääsemme lähemmäs jäseniämme ja saamme asiakaspalautetta koko ajan.”
Uuden luottamushallinnon aktiiviseen toimintaan Tuomi on tyytyväinen. Hallituksen monipuolisesta osaamisesta ja kokemuksesta on toimitusjohtajalle paljon hyötyä.
Organisaatiorakenteessa kiinnittää huomiota se, että toimitusjohtaja toimii myös hallituksen puheenjohtajana. Tuomi ei tunnista järjestelyssä ongelmia.
”Hallintomme on järjestetty S-ryhmän mallisääntöjen mukaisesti. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa hallituksen toimintaa, ja hallintoneuvoston puheenjohtaja toimii esimiehenäni. Hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja osallistuvat myös hallituksen kokouksiin. Tässä mallissa corporate governance toimii mielestäni erityisen hyvin.”
Satakunta kauppaa
Satakunnan Osuuskaupan liiketoiminnan ytimenä on markettien päivittäistavarakauppa. Sen osuus liikevaihdosta on 54 prosenttia.
Majoitus-, ravitsemis- ja liikennekauppa tuovat 18 prosenttia liikevaihdosta, loppu muodostuu erikoisliikekaupasta. Osuuskauppa on laajentanut palvelutarjontaansa monille toimialoille.
Autokauppa tuli Palin Oy:n ostamisen myötä Satakunnan Osuuskaupan liiketoimintapalettiin jo vuonna 1974. Autoiluun liittyy myös viisi Karla-autohuoltoa.
Viime vuonna Satakunnan Osuuskauppa osti kaksi autopesulaa, jotka on jo vaihdettu ABC-kyltin alle. Satakuntalaiset voivat käydä ostamassa myös rakennustarvikkeita ja kukkia ja leikkauttamassa hiuksensa osuuskaupan liikkeissä.
S-Pankki tarjoaa Satakunnassakin helposti saavutettavat pankkipalvelut.
”Meillä on tällä hetkellä satakunta palvelupistettä. Parin seuraavan vuoden aikana aiomme avata 1–2 uutta S-markettia ja Sale-myymälää.”
Hieman pidemmän tähtäimen suunnitelmissa on uuden Huomisen Keskus -kauppakeskuksen rakentaminen Prisma Mikkolan liikekeskuksen yhteyteen.
”Seuraamme nyt rauhassa maailman tilannetta ja teemme rakentamispäätökset myöhemmin”, Tuomi kertoo.
Ruuan verkkokauppa on kasvanut vahvasti myös Satakunnassa.
Viime vuonna kasvua oli 14 prosenttia, ja nyt verkkokaupan osuus ruokamyynnistä on 3,5 prosenttia.
”80 prosenttia tarjonnastamme on suomalaista ruokaa ja siitä viidennes alueellamme tuotettua ruokaa.”
Kaupalle julkisessa keskustelussa tarjottua ruokaketjun rosvon roolia Tuomi ei tunnista omassa osuuskaupassaan.
”Olemme tehneet Satakunnassa uraauurtavaa työtä lähiruuan eteen. 80 prosenttia tarjonnastamme on suomalaista ruokaa, josta viidennes alueellamme tuotettua.”
Noin sata maakunnan elintarvikevalmistajaa ja maatalousyrittäjää toimittaa osuuskauppaan tuotteitaan ja yhteistyö toimii erinomaisesti.
”Kunhan markkinoiden annetaan toimia vapaasti, hoituu ruokaketjun kannattavuuskin kuntoon. Valtiovallan tukimuotoja tarvitaan kuitenkin maatalouden akuutin kriisin poistamiseksi”, Tuomi näkee.
Satakunnan Osuuskauppa ei kata koko maakuntaa, sillä Rauman seudulla toimii Osuuskauppa Keula, joka on kooltaan puolet Satakunnan Osuuskaupasta.
Tuomi sanoo, että reilut kymmenen vuotta sitten tunnusteltiin osuuskauppojen yhdistymisen mahdollisuutta, mutta se ei johtanut jatkotoimiin. Asiaan ei ole sen jälkeen palattu.
Osuustoiminta kantaa vastuuta
Osuustoiminnalla on Satakunnassakin monta ulottuvuutta. Sosiaalinen vastuu on kulkenut osuuskaupan mukana vuosisadalta toiselle.
”Osuustoiminnan luonteeseen kuuluu vahva sosiaalinen vastuunkanto. Haluamme Satakunnan olevan mahdollisimman monelle hyvä ja houkutteleva paikka elää. Siksi tuemme muun muassa lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikkumista Kannustajat-tukimallilla.”
Sosiaalista vastuuta osuuskauppa kantaa myös olemalla monen maakunnallisen tapahtuman kumppani. Samalla jäsenet hyötyvät saamalla tapahtumien liput edullisemmin.
Ympäristövastuu näkyy Satakunnan Osuuskaupassa esimerkiksi siten, että kaikki käytetty sähkö on uusiutuvaa. Aurinkopaneeleita on tähän mennessä asennettu kuuden palvelupisteen katolle.
Ruuan hävikkiä kaupoissa ja ravintoloissa on pystytty pienentämään 15 prosenttia, mikä toi viime vuonna puolen miljoonan euron säästön.
Osuuskauppa lahjoittaa kaiken mahdollisen hävikkiruuan toimialueen ruokahävikkitoimijoille, joiden kautta ruoka ohjautuu hyväntekeväisyyteen.
ABC-asemien sähkölatauspisteitä on lisätty, ja Vaakuna-hotellin hiilipäästöjä hyvitetään kompensaatiopalveluita tarjoavan yrityksen kautta.
Tuomi on erityisen ilahtunut siitä, että Satakunnan Osuuskaupan 1 300 työntekijää ovat tyytyväisiä työnantajaansa.
Alkuvuodesta ensimmäistä kertaa toteutetussa Luottamus ja maine -tutkimuksessa henkilöstö antoi työnantajalleen arvosanaksi 4,4 asteikolla yhdestä viiteen.
”On hyvin poikkeuksellista, että henkilöstö jakaa näin hyvin työnantajansa arvot. Sitoutuminen näkyi myös siinä, että työntekijät olivat korona-aikana valmiita vaihtamaan työtehtäviään sinne, missä kulloinkin tarvittiin lisää työvoimaa. Olenkin koko porukastamme todella ylpeä.”
Harri Tuomi kertoo, että maakunnallisuus on Satakunnan Osuuskaupalle äärettömän tärkeä asia ja siksi aina strategian ytimessä. Yhdeksi arvokseen osuuskauppa on kirjannut halunsa olla hyvä satakuntalainen.
