Mukaan HowSpaceen kutsuttiin vain livetapahtumaan ilmoittautuneet. Tämä toki hieman rajoitti käyttäjien joukkoa. Verkossa oli tarjolla syventävää tietoa tilaisuudesta sekä äänestyksiä ja keskustelunavauksia kysymysten muodossa.
Kutsulinkkejä lähti 154, ja näiden perusteella 128 henkeä myös kirjautui järjestelmään. Aika kattava osuus osanottajista siis saatiin mukaan verkkoonkin. Suuri osa osallistui äänestyksiin ja 40 kävijää kirjoitti lisäksi kommentin tai useampia, mikä tarkoittaa noin joka neljättä. Ei hullummin.
Kolme eri teemaa
Howspacessa keskustelu jakautui kolmeen eri teemaan: Osuustoiminnan erottautumistekijöihin, kestävän kehityksen ja osuustoiminnan keskinäiseen tarkasteluun sekä osuuskuntayrittäjyyteen.
Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että osuustoiminta erottuu muista yrityksistä hyvässä mielessä. Kilpailuetuna pidettiin muun muassa mahdollisuutta ylikvartaaliseen toimintaan ja että osuustoiminnallinen yritys on olemassa aidosti jäseniään varten.
” Kansainvälisillä korporaatioilla ei ole sidettä paikalliseen yhteisöön tai intressiä edistää sen hyvinvointia. Korostuu osuustoiminnan vahvat panostukset paikalliseen ja alueelliseen hyvinvointiin.”
Kilpailuedun hakemista koskevassa keskustelussa pohdittiin muun muassa seuraavaa: ”Taloudellisessa päämäärässä ja hyödyn tuottamisessa jäsenille olla vasta ihan alkutaipaleella. Kiinnostavaa on, mitä tulee niiden jälkeen.”
”Olisiko syvemmin selvitettävä ja kerrottava osuustoiminnan vaikuttavuudesta?” kysyttiin.
Osuustoimintayritykset vastuullisuuden edelläkävijöinä
Vastuullisuuden pohtimisessa vertailtiin osuuskuntia muihin yrityksiin. Tosin erojen suhteen yksi keskustelija kyseenalaisti koko viitekehyksen: ”Vastuullisuus alkaa olla enemmän kilpailukyky-, kuin kilpailuetuasia.”
”Osuuskuntamuotoiset yritykset voisivat olla sopiva työkalu ratkaisemaan monia aikamme haasteita, jotka vaativat rakenteellista muutosta,” keskustelussa todettiin.
”Kuka kehittäisi mittarit, jotka mittaavat jäsentahdon toteutumista? ”
Osuuskuntayritysten määrä nousuun
Keskustelussa heräteltiin myös kannanottoja siihen, miten osuuskuntia perustettaisiin lisää. Yhtenä pohdinnan teemana oli se, onko sana ”osuustoiminta” vanhentunut. Se toi muun muassa seuraavanlaisia vastauksia:
”Osuustoiminta ei ole sanana vanhentunut mutta sen sisältöä ei tunneta riittävästi.”
”Osuustoiminta asiana elää ja kestää varmaan tästä eteenpäin. Mutta saisiko tämän yritysmuodon nuorten ja uusien yritystoimintaa aloittavien joukossa elämään paremmin tuoreemmalla nimellä, jollakin edes vähän tiktokkimaisemmalla, kuten Kimppayhtiö tai Kimppayritys?”
”Olennainen positiivisesti erottuva tekijä osuuskunnassa verrattuna osakeyhtiöön ei ole kantasana Osuus vaan Yhteinen omistaminen, päättäminen ja tekeminen, mikä on paljon dynaamisempi, nykyaikaisempi ja erottuvampi määritelmä kuin viittaus osuuksiin. Yhteisötalous-sanaa en käyttäisi, koska se on epämääräinen ja jo muussa käytössä.”
Äänestyksessä siitä, mikä olisi suurille yrityksille paras tapa tukea pieniä ja aloittelevia osuuskuntia, oli selvä voittaja: Mentorointi. Se keräsi puolet siitä äänimäärästä, mitä yrityshautomoiden ja -kiihdyttämöiden perustaminen. Kilpailuja ei kannattanut kukaan.
Tämän vuoden keskustelu luotiin suoraksi jatkajaksi viime vuoden Pellervon Päivän Howspace-kommenteille, sen pohjalta tehtiin tämänkertainen kysymystenasetanta. Tehdäänkö myös ensi keväänä niin, jää nähtäväksi. Keskustelun yhteenveto on joka tapauksessa pohjana monenlaisissa jatkokehitysyhteyksissä.
