Osuustoimintakeskus Pellervon vuosikokouksen kokousesitelmässä 7.4. PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen kävi läpi Ukrainan sodan vaikutuksia Suomen ja maailman talouteen.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut valtavan määrän inhimillistä hätää ja kärsimystä, mutta myös sen taloudelliset vaikutukset ovat suuria.
Markus Lahtisen mukaan Ukrainan sodan isoin vaikutus maailmantalouteen tulee luottamuksen menettämisen kautta. Koska Venäjään ei voi enää luottaa turvallisuuspolitiikassa, energiapolitiikassa eikä kauppapolitiikassa, pitää julkisia toimenpiteitä ja investointeja kasvattaa Venäjän merkityksen pienentämiseksi.
Länsimaat ovat ottaneet lisäksi käyttöön kovat talouspakotteet, jotta Venäjän aloittaman sodan hintalappu olisi maalle mahdollisimman suuri.
Lahtisen mukaan Venäjän taloudellista toimintaa vaikeuttavat todella paljon pakotteet suoraan ja maksuliikenteen hankaloituminen selvästi. Niin ikään yritysten vetäytyminen Venäjän markkinoilta ravistelee maan taloutta.
”Yritysten lähtö Venäjältä on yleensä kannanotto sotaa vastaan. Maassa toimiminen aiheuttaa yrityksille myös mainehaittaa. Lisäksi niitä ajaa pois pelko uusista pakotteista.”
Kuljetusyhteyksien katkeaminen lännen ja Venäjän välillä tekee kaupan muutoinkin lähes mahdottomaksi.
”Sen jälkeenkin, kun Putinin aika Venäjän johdossa on lopulta ohitse, Venäjään liittyy suunnaton maariski.”
”Vienti ja tuonti tyrehtyvät, poikkeuksena vielä kaasu. Venäjä on yhä riippuvaisempi energian viennistä, jota se joutuu myymään alennuksella”, Lahtinen totesi.
Samaan aikaan ulkomaiset kulutustavarat ja tuotantopanokset vähenevät radikaalisti, ja kotimainenkin tuotanto joutuu suuriin vaikeuksiin.
Lahtisen mukaan Venäjä siirtyy yhä enemmän komentotaloudeksi.
”Komentotalous ei romahda kuten finanssimarkkinat. Kulissit pysyvät pystyssä joten kuten, mutta alamäki on paha.”
Lahtinen huomautti, ettei maariski poistu ilman suurta muutosta Venäjällä. Syynä tähän on luottamuksen menettäminen Venäjään toimintaympäristönä.
”Sen jälkeenkin, kun Putinin aika Venäjän johdossa on lopulta ohitse, Venäjään liittyy suunnaton maariski, jonka seurauksena mitään investointia Venäjälle on vaikea perustella.”
Lisämenoja ja inflaatiota
EU:ssa sotatalous tarkoittaa, että finanssipolitiikan säännöt jatkavat tauolla, ja EKP ei nosta korkoja aiemmin odotetussa tahdissa.
”Julkiset menot ja investoinnit kasvavat selvästi kaikissa skenaarioissa”, arvioi Lahtinen.
Lisämenoja tuovat muun muassa kasvavat puolustusmenot ja tuet kotitalouksille, yrityksille ja maataloudelle. Ukrainasta saapuvat pakolaisvirrat tarvitsevat apua, jolloin myös julkisen talouden menot kasvavat.
Markus Lahtinen muistutti Inflaation jatkuvan vahvana riippumatta siitä, miten kriisi päättyy
”Ensi vaiheessa kotitalouksien ostovoima heikkenee selvästi. Euroopassa palkkojen nousu on jäänyt selvästi inflaatiosta. Onneksi on vielä koronasäästöjä.”
Julkisen alijäämän kasvua hillitsee hintojen nousu. Hallitsematon inflaatio luo myös epävakautta:
”Kulutus ja investoinnit ovat hyvin paljon kiinni tulevasta sodan kulusta.”
PTT:n toimitusjohtaja korosti, että helppoa tietä rauhaan ei ole.
”Talouspolitiikan suunnittelun perustana pitää oletus siitä, että kaikki tiet rauhaan ovat täynnä yllätyksiä ja vaaroja”, Lahtinen totesi ja jatkoi:
”Ajatus siitä, että ainakaan talouspolitiikassa jätetään jokin toimenpide tekemättä vastareaktion pelossa, johtaa aina vain pahenevaan tilanteeseen.”
Hänen mukaansa tie rauhaan ei ole mahdollinen ilman riskinottoa ja valmiutta kohdata taloudellisia takaiskuja.
