”Törmäsin ongelmaan järjestäessäni elinvoimalautakunnan kokousta”, toteaa Utsjoen kunnan elinkeino- ja kehittämispäällikön sijaisena toiminut matkailuasiantuntija Johanna Mikkola.
Kaksikielisen kunnan toimielin tarvitsi saamen kielen kääntäjää kokousmateriaalille, ja virkamies huomasi tutkivansa 30 kieliosaajan listaa. Voisiko palvelun hoitaa keskitetymmin, mietti Mikkola ja laittoi hankkeen alulle.
Saamen kielen taidosta työtä -hanke sai rahoituksen Pohjoisin Lappi Leader-ryhmältä, ja hanke käynnistyi syyskuun alussa.
”Aiemmin oli laadittu Saamen kielistrategia Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Sodankylän tarpeisiin ”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Leena Niska.
Siinäkin yhteydessä havaittiin tulkki- ja kääntäjäpalveluiden hajanaisuus.
Tulkin työ ei päätoimista
Aluksi Utsjoen hallinnoimassa hankkeessa oli tarkoitus edistää vain pohjoissaamen tulkkausta ja kääntämistä, mutta hankkeessa päädyttiin ottamaan mukaan myös inarin- ja kolttasaame. Hanke koskettaa noin 50 tulkkia ja kääntäjää.
”Kysytyimmät tulkit joutuvat kieltäytymään jopa 80-90 prosentista tarjotuista töistä”, tiivistää Johanna Mikkola kysynnän ja tarjonnan epäsuhdan.
Kielistrategia lisäsi tietoisuutta saamenkielisten oikeudesta asiointi- ja viranomaistulkkauksiin.
Lapin sairaanhoitopiiri on myös kiinnostunut keskitetymmästä palvelutarjonnasta, ja uusi hyvinvointialue tulee huomioimaan kielilain velvoitteet nykyistä tehokkaammin.
Kielipalveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan, mutta tulkit ja kääntäjät eivät ole päätoimisia, vaan pohjoiseen tapaan hankkivat elantonsa erilaisista lähteistä.
Tarjonta vastaamaan kysyntää
Hankkeen tavoitteena on saada palvelujen tarjonnan määrä ja tapa vastaamaan kysyntää. Toiveena on myös saada uutta sukupolvea kouluttautumaan tulkeiksi ja mukaan yhteisölliseen organisaatioon. Tästä odotetaan tulevan uutta virtaa myös kielialueen kulttuuriin liittyviin asioihin.
Leena Niska kertoo, että lähes kaikki alueen saamen kielen tulkit ja kääntäjät on kontaktoitu ja palaute on ollut myönteistä. Uudelta mallilta toivotaan muun muassa taloushallinnon tehostumista, jotta pienetkin tehtävät on järkevä vastaanottaa.
Lisäksi hinnoitteluun tarvitaan selkeyttä ja malli verkostoitumiselle. Oma saamelainen osuuskunta katsotaan paremmaksi vaihtoehdoksi kuin ulkopuolisessa tulkkiyrityksessä toimiminen.
”Kyse on demokratiasta ja ihmisoikeuksista kielellisten kysymysten kautta.”
Kieli on ihmisoikeus- ja elinvoimakysymys
Saamen kielen taidosta työtä – hanke jatkaa osuuskuntamallin selvittämistä. Tähän kytkeytyy myös vastikään käynnistynyt Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus -hanke, jossa Osuustoimintakeskus Pellervo on mukana.
Tulkki- ja kääntäjäosuuskunta on yksi osaamiskeskuksen neuvontapilotti.
”Kyse on demokratiasta ja ihmisoikeuksista kielellisten kysymysten kautta”, tiivistää Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.
Organisoimalla palvelun tarvitsijoiden ja tuottajien kohtaaminen uudella tavalla yrityksen kautta luo elinvoimaa. Yhteisöllinen osuustoiminnallisuus on yksi malli toteuttaa näitä tavoitteita.
