Osuuskuntien maksamat bonukset omistajajäsenilleen olivat yhteensä 613 miljoonaa euroa ja keskinäisten yhtiöiden vajaat 140 miljoonaa. Bonusten ohella osa osuuskunnista maksaa ylijäämänpalautusta ja osuuspääoman korkoa. Nämä kaikki lisähyvitykset olivat viime vuonna yhteensä noin 105 miljoonaa.
Osuuskaupat nostavat palautukset kolminumeroisiksi
Suurin bonusten maksaja on S-ryhmän osuuskaupat. Osuuskauppojen bonukset noin 2,5 miljoonalle jäsenelleen olivat yhteensä 358 miljoonaa eli 17 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Ylijäämän palautuksia osuuskaupat maksoivat hieman vähemmän. Ylijäämää nimensä mukaan palautetaan yrityksen tuloksesta. Muutoksen alaspäin selittääkin osaltaan aiempaa haasteellisempi tuloksenteko.
Ilman osuuskauppojen palautuksia jäisivät tosin suomalaisten osuustoimintayritysten jäsenten keskimääräiset palautukset alle sataan euroon per jäsen.
Toiseksi eniten bonuksia myöntää OP Ryhmän osuuspankit. Osuuspankkien 255 miljoonan bonukset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
S-ryhmällä ei olisi varaa kaikkien aktiivisuuteen
Osuuskuntien kuuluu palkita jäseniään siinä suhteessa, kuinka paljon jäsen käyttää yrityksen palveluita. Bonusjärjestelmät ovat tästä perusideasta kehittyneet nerokkaaksi tavaksi mitata jäsenten aktiivisuutta ja siitä palkitsemiseen.
Osuuskaupat yhtenäistivät bonusjärjestelmää ja nyt täyteen viiden prosentin bonukseen pääsee 900 euron kuukausiostoilla. Suurimmalla osalla osuuskaupoista yhtenäistäminen tarkoitti bonusten reipasta parantamista, joka on aktiivisten jäsenten kannalta erityisen hyvä asia. Osuuskauppojen ongelmaksi kuitenkin voisi muodostua se, jos kaikki jäsenet olisivat yhtä aktiivisia.
Jos jokainen jäsen pääsisi 900 euron kuukausiostoihin, joutuisi S-ryhmän osuuskaupat maksamaan bonuksia yhteensä 1,3 miljardia vuodessa. Onneksi sinkkutalouksien jatkuva kasvu ja niiden pienemmät kuukausimenot ehkäisevät tilannetta.
Pienet pankit parempia bonusten maksajia
Osuuspankeista eniten bonuksia per jäsen maksoivat jälleen Lehtimäen ja Pukkilan OP:t. Usein pienemmissä pankeissa ja pienemmillä paikkakunnilla pankki- ja vakuutuspalveluita keskitetään enemmän omaan pankkiin, jolloin myös bonukset per jäsen nousevat suuremmiksi. Sen sijaan kilpailu pankki- ja vakuutusasiakkaista on suurilla paikkakunnilla kovempaa.
Se taas johtaa useamman palveluntarjoajan käyttöön ja sitä kautta pienempiin bonuksiin. Suuret pankit maksavat bonuksia kuitenkin euromääräisesti reippaasti enemmän, esimerkiksi Helsingin OP 27 miljoonaa ja Tampereen Seudun OP 11 miljoonaa. Lehtimäen ja Pukkilan kokoisten pankkien kokonaisbonukset jäävät pariin sataan tuhanteen.
Ylijäämän palautus erottavana tekijänä
Osuuskauppojen yhtenäistäessä perusbonusjärjestelmää erottuvat pienten pankkien tavoin pienemmät osuuskaupat asiakkaiden ostojen keskittämisessä. Kaikista pienin osuuskauppa, Kuusamolainen Koillismaa, maksoi eniten bonuksia jäsentä kohden. Eroa jäsenten saamiin palautuksiin osuuskauppojen välillä tulee kuitenkin eniten siinä, kuka ja kuinka paljon maksetaan ylijäämän palautusta.
Ylijäämänpalautus on aidoimmillaan aktiivisten jäsenten palkitsemista; he ovat osallistuneet eniten osuuskaupan menestykseen muita suuremmalla palveluiden käytöllä. Toisin on esimerkiksi osuuspääomalle korkoa maksettaessa, jolloin myös epäaktiiviset jäsenet saavat saman summan.
PeeÄssän ylivoima pitää
Kuopiolainen PeeÄssä on maksanut jäsenilleen ylijäämänpalautusta jo useamman vuoden ja selvästi muita osuuskauppoja enemmän. PeeÄssän asiakasomistajat saivat bonusta, maksutapaetua ja ylijäämän palautusta vuodessa keskimäärin 306 euroa per jäsen. Toiseksi paras KPO jäi kauas taakse, 238 euroa per jäsen.
PeeÄssä maksoi pelkästään ylijäämänpalautusta enemmän per jäsen kuin pääkaupunkiseudulla HOK-Elannon kaikki palautukset yhteensä. Järjestelmä ei siis vieläkään ole täydellinen eri osuuskauppojen jäsenten tasa-arvoisen kohtelun kannalta.