Osuuskuntien maksamat bonukset kasvoivat 30 miljoonalla vuonna 2019. Keskinäisten yhtiöiden maksamat hyvitykset sen sijaan laskivat. Keskimäärin Suomen 6,9 miljoonaa osuustoimintayritysten jäsentä nettosivat 120 euroa bonuksina ja muina palautuksina per naama.
Osuuskuntien maksamat bonukset omistajajäsenilleen olivat yhteensä 600 miljoonaa euroa ja keskinäisten yhtiöiden vajaat 104 miljoonaa. Lisäksi jotkut osuuskunnat maksavat ylijäämänpalautusta ja osuuspääoman korkoa ja keskinäisistä esimerkiksi LähiTapiola maksaa S-ryhmän bonusta. Nämä kaikki lisähyvitykset bonusten ohella olivat viime vuonna yhteensä noin 118 miljoonaa.
Osuuskuntien bonukset koostuvat pääosin S-ryhmän osuuskauppojen OP Ryhmän bonuksista. Osuuskauppojen bonukset olivat yhteensä 341 miljoonaa, joka on 12 miljoonaa ja neljä prosenttia edellisvuotta suuremmat. Osuuspankkien maksamat bonukset kasvoivat kymmenisen prosenttia 254 miljoonaan.
Voit klikata graafin suuremmaksi
Voit klikata graafin suuremmaksi
S-ryhmällä bonukset jälleen kasvussa
Osuuskauppojen maksamat bonukset ovat vähentyneet viime vuosina, vaikka jäsenmäärä on lisääntynyt. Yhtenä syynä on se, että bonusten maksu tupakka- ja alkoholituotteista kiellettiin. Tähän bonusten laskuun osuuskaupoissa lopulta herättiin, kun liikevoittoakin on kertynyt aiempaa enemmän. Osuuskaupat yhtenäistivät bonusjärjestelmää vuoden 2018 aikana ja vuosi 2019 oli nyt täysi vuosi uusilla bonusportailla. Joissakin osuuskaupoissa oli jo aiemmin käytössä muita hövelimpi palkitsemismalli ja nyt loputkin osuuskaupat ottivat käyttöön tämän anteliaamman mallin. Se tarkoitti heti bonusten lähtöä taas kasvu-uralle, vaikka vielä ollaan kaukana esimerkiksi vuoden 2013 bonusmääristä.
Osuuspankkien jäsenet keskittävät
Osuuspankeista eniten bonuksia per jäsen maksoivat Pukkilan ja Lehtimäen OP:t. Pankit joilla jäsenet ovat sitoutuneita ja keskittäneet mahdollisimman paljon finanssipalveluitaan ja vakuutuksiaan OP Ryhmään, saavat enemmän bonuksia. Usein pienemmissä pankeissa ja pienemmillä paikkakunnilla pankki- ja vakuutuspalveluita keskitetään enemmän omaan pankkiin. Euromääräisesti suuret pankit maksavat bonuksia enemmän, kuten Helsingin OP 25 miljoonaa ja Tampereen OP 11 miljoonaa. Mutta per jäsen bonusmäärä jää kuitenkin usein pienempiä pankkeja pienemmäksi.
PeeÄssä ylivoimainen palkitsija
Osuuskauppojen perusbonus kertoo pankkien tapaan sitoutumisesta ja palveluiden keskittämisestä ja samoin kuin pankeilla, voi pienemmällä osuuskaupalla olla enemmän ahkerasti keskittäviä asiakasomistajia. Mutta osuuskaupat käyttävät enenevässä määrin myös ylijäämäpalautusta palkitsemisessa.
Ylijäämänpalautus on asiakasomistajien saama ylimääräinen bonus, joka maksetaan koko vuoden oman alueosuuskaupan bonusostojen perusteella. Tämä tapa on siis aidoimmillaan aktiivisten jäsenten palkitsemista, jotka ovat myös osallistuneet osuuskaupan menestykseen eniten käyttämällä osuuskaupan palveluita enemmän. Toisin kuin esimerkiksi osuuspääomalle korkoa maksettaessa, jossa myös epäaktiiviset jäsenet saavat saman summan.
Yksi ylijäämänpalautusta jakava osuuskauppa on vuodesta toiseen ylitse muiden. Kuopiolainen PeeÄssä on maksanut jäsenilleen ylijäämänpalautusta jo useamman vuoden ja selvästi muita osuuskauppoja enemmän. PeeÄssän 120 000 asiakasomistajaa saivat bonusta, maksutapaetua ja ylijäämän palautusta vuodessa keskimäärin 342 euroa per jäsen. Toiseksi paras jäi kauas, KSO Kymen seudulta maksoi 246 euroa per jäsen, vaikka Kymessäkin vihreän kortin kantajat saivat selvästi enemmän kuin muissa osuuskaupoissa keskimäärin.
Ylijäämänpalautus on yleistynyt viime vuosina osuuskauppojen keskuudessa. Muutama vuosi sitten vain muutama osuuskauppa maksoi ylijäämänpalautusta. Vuoden 2019 tuloksesta jo puolet alueosuuskaupoista palkitsivat aktiivisia omistajiaan ylijäämänpalautuksella. Yhteensä näiden yhdeksän osuuskaupan ylijäämänpalautus kipusi jo lähelle 50 miljoonaa. Ja tämä summa on osuuskauppojen oma päätös jakaa hyvästä tuloksesta kiitosta heille, jotka yrityksen omistaa ja samalla ovat siihen hyvän tuloksen luomiseen osallistuneet omalla lompakollaan.
