Vahvasti paikallisen osuustoiminnan pelikenttä on koko maailma. Tässä kuviossa myös Pellervo haluaa olla mukana.
Osuustoimintakeskus Pellervo täytti lokakuussa 120 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi pidetty kutsuvierasseminaari kokosi yhteen laajan joukon osuustoimintayrityksiä eri toimialoilta.
Menneisyyden sijaan katse käännettiin kuitenkin osuustoiminnan tulevaisuuteen. Seminaarin puheenvuorojen perusteella tohtori Hannes Gebhardin vuonna 1899 perustama liike on yhä hyvissä voimissa ja valmiina uusiin koitoksiin.
”Osuuskuntien väliset jakolinjat ovat hälvenneet ja toimijat yhdistyneet. Osuuskuntaliike itsessään jatkaa vahvasti osana suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä rakenteita”, julisti valtiosihteeri Pilvi Torsti, joka toi valtioneuvoston virallisen tervehdyksen juhlaan.
Hänen mukaansa osuuskunnat ovat edistäneet kestävää kehitystä jo ennen kuin koko käsite oli olemassa. Ne ovat kyenneet vastaamaan luovasti myös ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
”Osuuskunnat ovat antaneet heikossa asemassa oleville väylän työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Tätä työllistämispotentiaalia hallitus haluaa erityisesti vahvistaa”, Torsti painotti.
Vilkasta keskustelua
Seminaarin puheenvuorot olivat laaja-alaisia ja tulevaisuutta monipuolisesti pohdiskelevia.
SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä nosti esiin amerikkalaisten suuryritysten toimitusjohtajien tuoreen kannanoton, jonka mukaan yritysten tarkoitus ei ole vain tehdä voittoa, vaan niillä on myös laajempi yhteiskunnallinen vastuu.
”Liiketoiminnan on oltava kannattavaa, mutta käsitys hyödystä tulee olemaan laajempi.
S-ryhmän tavoitteena onkin rakentaa maailman hyödyllisin osuustoimintayhteisö, jotta Suomi olisi paras paikka elää”, totesi Heikkilä.
Tuottajaosuuskuntien ääntä edusti Tiina Linnainmaa, joka on Pellervon hallituksen varapuheenjohtaja ja Osuuskunta Länsi-Maidon hallituksen jäsen.
”Olisiko jakeluosuuskunta mahdollinen? Toimitetaan tuotteet suoraan kuluttajalle. Osuuskunta olisi monen toimijan yhteinen, ja tuotteet jaettaisiin jakelupisteisiin”, Linnainmaa pohti.
Hänen mukaansa myös osuuskuntien alueellinen yhteistyö voisi olla mielenkiintoinen asia tiukassa kilpailutilanteessa.
”Tällä hetkellä osuuskunnat kilpailevat verisesti kotimaan markkinoilla samoilla tuotteilla. On omistajan etu, että tästä päästään eroon.”
Pohjolan Osuuspankin toimitusjohtaja Keijo Posio valotti puolestaan osuuspankkitoimintaa Pohjois-Suomessa.
Hän puhui matkailun merkityksestä Lapille sekä toi terveiset Gebhardin synnyinkunnasta Kemijärveltä.
Posion mukaan tehottomasti toimivalla osuustoiminnallisella yrityksellä ei ole tulevaisuutta – myöskään kestävän kehityksen näkökulmasta.
”Paikallinen osuustoiminnallinen yritys voi parhaimmillaan tehdä ympäröivästä maailmasta paremman paikan elää, toivon että se omalta osaltaan auttaa myös maailman pelastamisessa.”, totesi Posio.
Hänen viestinsä oli selkeä:
”Osuustoiminnallisen yrityksen johtajana olen vastuussa siitä, että toimintamme on tehokasta, laadukasta, voittoisaa ja asiakkaiden mielestä arvoistaan. Tehottomasti toimivalla osuustoiminnallisella yrityksellä ei ole tulevaisuutta!”
Katse pidettävä pallossa
Alustusten pohjalta käytiin keskustelua, jossa tuli esiin myös kriittisiä äänenpainoja.
Hämeenlinnan Osuusmeijerin hallituksen puheenjohtaja Olli Palmu muistutti, että osuuskunnat perustettiin alun perin parantamaan ihmisten ja elämän laatua. Hän osoitti sanansa erityisesti SOK:lle, joka on hänen mukaansa nykyisin yhä enemmän kuluttajien osuuskunta.
”Sen pitäisi ottaa koko ruokaketju mukaan. Eli olla kaikkien ihmisten – myös tuottajien – osuuskunta.”
Taavi Heikkilä vastasi:
”SOK on määrätietoisesti ottanut keskusteluihin mukaan myös teollisuuden ja tuottajat. Karhisen raportti toi näkökulmia tähänkin keskusteluun.”
Heikkilä kommentoi lisäksi Tiina Linnainmaan puheenvuoroa. Hän arveli, että tuottajalta suoraan kuluttajalle myyminen on haastavaa ja kauppaa tarvitaan jatkossakin osana ruokaketjua.
Osuustoiminnan neuvottelukunnan jäsen ja Pihtiputaan OP:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Lehikoinen kysyi, miten osuustoimintayritykset voisivat entistä voimaperäisemmin edistää yhteisvoimin osuustoiminnan tutkimusta ja opetusta Suomessa.
”Tämä sopisi mitä parhaiten kaikkien osuustoimintayritysten yhteiseksi hankkeeksi Pellervon 120-vuotisen toiminnan kunniaksi. Tutkimuksen ja opetuksen tulisi tuottaa lisäarvoa johtamisosaamiseen niin hallinto- kuin ammattijohdollekin, painopisteinä liiketaloustieteet, organisaatiot ja johtaminen. Tämä jos mikä tukisi juhlavuoden tulevaisuusteemaa ja olisi kaikkien yhteinen intressi. Tutkimuksessa ja opetuksessa on toki viime vuosina edistytty, mutta panostus niihin ole missään suhteessa osuustoimintayritysten merkitykseen suomalaiselle yhteiskunnalle”, Lehikoinen sanaili.
PTT:n toimitusjohtaja, professori Iiro Jussila säesti:
”Täytyy vaatia julkista valtaa ottamaan osuustoiminta yliopistoissa huomioon. Tilanne yliopistomaailmassa on nyt aika erikoinen, haasteena erityisesti rahoitus.”
Osuustoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja Jaakko Pehkonen haki osuustoiminnalle globaalia ulottuvuutta.
Pehkosen mukaan kiihtyvä kansainvälinen kauppa vahvistaa Amazonin ja muiden isojen toimijoiden asemaa, mihin myös osuuskuntien tulisi reagoida.
”Tämä on osuustoiminnan haaste, kun liikaa korostetaan alueellisuutta eikä ymmärretä, että kaikkiin globalisaation uhkiin on varauduttava, mutta samalla tartuttava sen tuomiin mahdollisuuksiin.”
Viestintää ja edunvalvontaa
Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen teroitti, että Pellervon strategia on toimia osuustoiminnan kansainvälisenä edunvalvonta- ja palvelukeskuksena.
Toimiston keskeisinä tehtävinä on panostaa edunvalvontaan ja näkyvyyteen muun muassa viestinnän lisäämisellä.
”Osuustoiminnalla on selkeä kaksoisrooli. Meidän pitää menestyä liiketoiminnassa tuottaen jäsenillemme etuja ja toisaalta osuustoiminnalla on vastuu sosiaalisesta vastuunkannosta”, Pitkänen linjasi.
Juhlaseminaarin päätössanat lausui Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo.
Hänen mukaansa megatrendit, kuten globalisaatio, väestön vanheneminen länsimaissa sekä digitalisaatio luovat haasteita, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksia osuustoiminnalle.
”Maamme uusi hallitus näkee osuustoiminnassa ratkaisun moneen yhteiskuntamme haasteeseen. Nyt on kuitenkin pidettävä huoli, että tämä ei jää vain hallitusohjelman tekstiksi, vaan konkretisoituu teoiksi”, muistutti Uusitalo.
Hän myös iloitsi, että nykyinen Pellervo kokoaa kaikki osuustoiminnan lohkot yhteen.
”On hienoa, että SOK on liittynyt takaisin Pellervon jäseneksi. Ja erityisesti arvostan sitä, että myös Tradeka on tullut jäseneksi.”
