Saksan osuustoiminnan voimahahmo ei unohtanut yhteiskunnan vähäväkisiä.
Friedrich Wilhelm Raiffeisen (1818-1888) oli saksalainen osuustoiminnan uranuurtaja, jonka elämäntyötä on tässäkin lehdessä esitelty (mm. OT-lehti 5/2005). Raiffeisen tunnetaan nykyisin erityisesti osuuskassojen perustajana, mutta hän oli itse asiassa aktiivinen koko maaseudun osuustoiminnan saralla.
Raiffeisenilla oli myös merkittävä vaikutus suomalaisen osuustoiminnan perustajaan Hannes Gebhardiin, joka kirjoitti vuonna 1912 Raiffeisenista kirjasen Isä Raiffeisen Pellervon ”pikkukirjasia”-sarjaan. Raiffeisen olikin luonteva esikuva Gebhardille, jonka merkittävimmät tehtävät osuustoiminnan saralla liittyivät nimenomaan
osuuskassoihin ja maaseudun osuustoimintaan. Nämä kaksi osuustoiminnan merkkimiestä eivät koskaan tavanneet: Gebhardin tehdessä opintomatkoja Saksaan 1890-luvulla Raiffeisen oli siirtynyt jo taivaallisen osuustoiminnan piiriin.
Vähävaraisten puolustaja
Raiffeisenin ”siviilityö” oli kunnallishallinnon saralla. Hän ehti toimia Weyerbuschin, Flammersfeldin ja Heddesdorfin (nykyään osa Neuwiedin kaupunkia) kunnanjohtajana. Edellä mainitut paikkakunnat sijaitsevat maatalousvaltaisella Westerwaldin alueella Saksan länsiosassa. Raiffeisenin aikana alue oli suhteellisen eristäytynyt huonojen kulkuyhteyksien vuoksi. Sen väestö oli sangen vähävaraista huolimatta siitä, että yksi aikakauden merkittävimmistä eurooppalaisista teollisista keskuksista, Ruhrin alue, oli vain noin 50 kilometrin päässä.
Raiffeisenin työ osuustoiminnan parissa alkoi hyvin käytännöllisistä lähtökohdista. Hän pyrki parantamaan kuntalaistensa elintasoa. 1800-luvun puolivälin Saksassa nälänhädät ja koronkiskojien vuoksi taloudelliseen ahdinkoon joutuminen olivat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia maaseudulla. Alun perin Raiffeisen suosi hätäapuyhdistyksiä, jotka perustuivat varakkaamman väestön hyväntekeväisyyteen. Ajan myötä hän kuitenkin havaitsi yhteisen oma-avun merkityksen ja ryhtyi järjestämään yhdistyksiä osuustoiminnallisiksi aikalaisensa Hermann Schulze-Delitzschin esimerkin mukaisesti. Tiedot ensimmäisen raiffeisenilaisen osuuskassan perustamisajankohdasta vaihtelevat jossain määrin lähteestä riippuen, mutta usean lähteen mukaan ensimmäinen hänen perustamansa osuuskassa perustettiin Heddesdorfiin tasan 150 vuotta sitten eli vuonna 1864 (joka oli myös Gebhardin
syntymävuosi).
Toimintaa ohjasivat eettiset arvot
Raiffeisenin merkitys ei rajoittunut pelkästään osuustoimintaan, vaan hän jätti toiminnastaan pysyvän merkin muun muassa rakennuttamalla tieyhteyksiä Westerwaldissa, jonka läpi johtavaa väylää kutsutaan nykyään ”historialliseksi Raiffeisen-tieksi”. Raiffeisen perusti alueella myös useita kouluja. Heikon terveytensä vuoksi hän joutui kuitenkin vetäytymään säännöllisestä virasta vuonna 1865. Myöhemmin, 1870- ja 80-luvuilla, hän johti ajatuksiinsa perustuneiden osuuskassojen verkostoa sekä osuuskassojen painotaloa. Työtä ei haitannut edes näkökyvyn menetys.
Raiffeisen oli syvästi uskonnollinen, ja hänellä oli voimakas velvollisuudentunto vähävaraisten auttamiseksi. Vaikka hänet oli kastettu luterilaiseen uskoon, hänellä ei kuitenkaan ollut mitään ongelmia tehdä yhteistyötä myös katolisten kirkonmiesten kanssa. Ensimmäisissä osuuskassoissa hallitusten puheenjohtajat ja kassanhoitajat olivat usein joko kirkonmiehiä tai opettajia. Raiffeisenin osuuskassoissa syntynyttä voittoa ei jaettu, vaan se siirrettiin suoraanomaan pääomaan. Luottamushenkilöt eivät saaneet työstään korvausta, vaan heidän oletettiin osallistuvan kassojen toimintaan yhteisen hyvän motivoimana.
Kaikki kassan jäsenet olivat rajoittamattomassa yhteisvastuussa kassojen veloista. Kassat saivat ottaa jäsenikseen vain hyvämaineisia ihmisiä, ja kassojen toiminta-alueet olivat pieniä, tyypillisesti yhden kylän kokoisia. Nämä säännöt, joita käytettiin myöhemmin myös gebhardilaisissa osuusosuuskassoissa, takasivat sen, että osuuskassat eivät ottaneet tarpeettomia riskejä ja selvisivät hyvin myös taloudellisista taantumista. Raiffeisen ei varsinaisesti ollut ensimmäinen osuustoimintapioneeri, mutta hänen toimintaansa ohjasi hyvin eksplisiittinen ja käytännönläheinen moraalifilosofia, jonka vaikutus tuntuu edelleen.
Mielenkiintoinen vierailukohde
Westerwaldin alueella muisto Raiffeisenin elämäntyöstä elää edelleen. Alueella on kaksi Raiffeisenille omistettua museota, joista toinen Raiffeisenin synnyinkaupungissa Hammissa (Sieg) ja toinen Flammersfeldissä, jossa hän toimi kunnanjohtajana. Lisäksi alueella on useita Raiffeiseniin liittyviä muistomerkkejä, kuten hänelle omistettuja kouluja, urheilukenttiä ja ainakin yksi silta, joka ylittää Reinin Neuwiedin kohdalla. Raiffeisenin nimi tietysti elää lukuisissa organisaatioissa, joista tunnetuimpia ovat saksalaiset, itävaltalaiset, sveitsiläiset, hollantilaiset ja pohjoisitalialaiset osuuspankit ja näiden tytäryhtiöt ympäri maailmaa.
Alueelle, jossa suurin turistien vetonaula on metsissä kulkevat vaellusreitit, on pyritty kehittämään turismia Raiffeisenin persoonaan vedoten.
Hammin museossa käy vieraita eri puolelta maailmaa, mutta suuria ryhmiä tulee erityisesti Aasiasta, varsinkin Japanista. Hammin museossa esittelyn pitää kuraattori Wolfgang Ebisch. Mielenkiintoisen pari tuntia kestävän esityksen saa myös englannin kielellä, jos saksa ei ole hallussa. Hammissa toimiva museo toimii Raiffeisenin synnyinkodissa, jossa on näytteillä myös useita osuustoimintapioneerin aikaisia esineitä.
Raiffeisenin elämästä ja hänen elämäntyöstään 1800-luvun Saksassa sekä hänen ajatuksiinsa perustuvien organisaatioiden myöhemmästä kehityksestä. Vierailu museoon on syytä varata etukäteen Raiffeisen-museon kotisivujen alta löytyvästä linkistä.
Hammin kaupungissa toimii myös viihtyisä hotelli Alte Vogtei, joka on Raiffeisenin nuoruudenkoti. Noin puolen tunnin ajomatkan päässä Flammersfeldissä on toinen Raiffeisen- museo, joka on Hammin museota pienempi. Kahden museon välillä voi käydä ihailemassa Westerwaldin maisemia 35 metriä korkeassa Raiffeisentornissa. Hammista lähtevä Raiffesenintie päättyy Neuwiediin, jossa on Saksan osuustoiminnan isän patsas ja hautapaikka. Matkan varrella on myös useita muita Raiffeisenin elämään liittyviä kohteita.
Mikäli matka kiinnostaa, niin reittisuunnitelmaa varatessa täytyy katsoa että päätyy oikeaan paikkaan: Hamm-nimisiä kaupunkeja on Saksassa nimittäin useita, ja Raiffeisenin syntymäkaupunki ei ole niistä suurin.
PANU KALMI
Kirjoittaja on Vaasan yliopiston
taloustieteen professori
Lisätietoa internetistä:
www.raiffeisenstrasse.de/ erittäin kattavat sivut Raiffeiseniin liittyvistä nähtävyyksistä, mutta vain saksan kielellä)
https://www.hamm-sieg.de/hamm/de/Raiffeisenmuseum/ (Raiffeisen – museonkotisivut, myös englannin, ranskan jaespanjan kielellä)
Kirjoitus on julkaistu Osuustoiminta-lehdessä 4/2014. Julkaisemme jutun verkossa Raiffeisenin syntymän 200-vuotis juhlavuoden kunniaksi.
